For the last time

2. Jälleen näkeminen

   Tunnen kuinka lentokone laskeutuu maahan. Kun kone on pysähtynyt nousen nopeasti ylös, otan käsilaukkuni ja kiiruhdan pois koneesta. Olen saanut matkalaukkuni jo bongattua hihnalta ja nyt pitäisi vielä löytää Greg.

Lähden kävelemään, mutta kuulen jonkun sanovan nimeni ja käännyn. Se on Greg isäni, joka näyttää paljon vanhemmalta viime näkemästäni.
             Hän halaa minua hellästi, mutta minä en halaa häntä takaisin. Greg vihdoin tajuaa päästää minusta irti ja sanoo "sinusta on tullut kaunis nuori nainen, Emily". "Joo no niin yleensä tapahtuu kun tulee vanhemmaks" sanon tylysti, mutta Greg ei näytä välittävän siitä yhtään mitään.

Lähdemme kävelemään ja saavumme pian hänen autolleen. Auto on musta ja näyttää kalliilta. Nostan tavarani itsenäisesti peräkonttiin ja osan takapenkille.
              Istahdan apukuskin paikalle. Lähdemme ajamaan. "Täällä on aika kaunista, eikö?" Greg toteaa enemmänkin kuin kysyy. "Joo no onhan täällä ihan kivan näköistä" vastaan ja huomaan Gregin huulille tulleen leveän hymyn.

          Olemme istuneet autossa jo 40 minuuttia aivan hiljaa joka on ollut todella kiusallista. Vilkaisen Gregiin päin. Hänen kasvoilleen on tullut tuima ilme. "Muista sitten olla ystävällinen Emmalle ja Alexille" Hän sanoo totisesti. Emman varmasti pitää olla Gregin uusi vaimo ja mun äitipuoli. "Kuka on Alex?" Kysyn ihmeissään. "Se on Emman poika, hänen edellisestä avioliitostansa eli siis sinun velipuolesi. Alex on sinua kaksi vuotta vanhempi uskon että tulette hyvin toimeen." Hän vastaa. "Ok" sanon hänelle. Rupean muistamaan Monican kertomuksen jostain Emman pojasta, mutta en ole ottanut sitä niin tosissaan että olisin muistanut.

Pysähdymme valkoisen ison talon eteen. Nousen autosta ja katson ympärilleni. Huomaan että koko katu on täynnä saman tyyppisiä taloja vieri vieressä. Otan vain käsilaukkuni autosta ja lähden kävelemään Gregin perässä kohti ovea. Ovi avautuu juuri ennen kuin olemme päässeet astumaan etuterassille.   
           Ovesta kurkkaa noin Gregin ikäinen vaalea nainen. "Oohh... Emily.... Oletpa sinä hurjan kaunis." Nainen sanoo kovalla äänellä ja halaa minua minun kovaa että en meinaa saada henkeä. "Kiitos.. ja sinä olet varmaan Emma?" Kysyn hiljaa. Nainen vetäytyy halailusta. "Kyllä olen mukava vihdoin tavata sinut ja otan osaa äitisi puolesta" Emma sanoo. "Juu kiitti kai" vastaan.

Astumme sisään ja kuulen hirveän tömistyksen rappusista, jotka ovat ihan eteisen vieressä. Pitkä mies tai poika miten sen nyt sanois tulee yläkerrasta ja tajuan että hän on rakas veljeni Ethan.

"Emily!" Ethan huutaa ja halaa minua vielä kovemmin kuin Emma. Halaan häntä takaisin yhtä kovaa. Kun molemmat meistä irtaannumme rajusta halista.
        Ethan katsoo minua arvioivasti ja minä katson häntä kasvoista varpaisiin. "Sähän olet kasvanut ja sähän oot niinku joku malli" Ethan sanoo iloisesti. "No kyllä säkin oot muuttunu viime kerrasta, kun nähtiin" Sanon hänelle nauraen. Hänkin rupeaa nauramaan.
         Kun katson Ethania tarkemmin huomaan että hänestä on tullut todella söpö. Hän on näköjään treenannut kun hänen hihattomasta paidasta näkyy jo isot hauikset. Nyt kun ajattelen veljeni näyttää todella kuumalta hihattomassa paidassaan ja mustissa shortseissaan, mutta olenko ihan hirveä sisko kun ajattelen tällä tavalla omasta veljestäni.

           "Alex tule alakertaan nyt heti! Ethanin sisko Emily on täällä!!!" Emma huutaa ja kirkuu yläkertaan.
           Hetken kuluttua Alex löntystelee rappusia alas, kävelee luokseni ja halaa minua hellästi ja nopeasti. Yllätyn siitä, joten en muista halata takaisin. "Moi. Mä oon Alex." Hän esittäytyy. "Tiedän. Mä oon Emily." Esittäytynyt takaisin. "Tiedän" Alex vastaa huvittuneena.
              Nyt kun katson Alexia kunnolla ajattelen että hän on todella söpö isossa hupparissaan ja huomaan että Alexilla ja Ethanilla on samanlaiset shortsit. Näky saa minut hymyilemään leveästi.
           Ethan ja Alex lupautuivat kantamaan tavaroitani uuteen huoneeseeni. Ethan johdattaa minut uuteen huoneeseeni joka on yläkerrassa hänen ja Alexin huoneitten välissä. Mikä tuuri minulla oikein on nyt en saa olla rauhassa paljon yhtään, mutta kun astun huoneeseen näen että se on isompi kuin vanha huoneeni. 
            Seinät ovat valkoiset. Huoneessa on jättimäinen vaatekaappi, työpöytä, koko peili ja iso uusi parisänky, jonka Monica osti minulle syntymäpäivä lahjaksi pari viikkoa sitten. Huoneen ikkuna on suuri ja maisemat ovat upeat. Kun olen menossa hakemaan uutta laatikkoa huomaan että huoneittemme vastapäätä on iso vierashuone ja kylpyhuone.
            Kun olemme saaneet kaikki laatikot, laukut ja kassit uuteen huoneeseeni alan heti purkaa tavaroitani.
            Olen purkanut tavaroitani jo monta tuntia kun viimein saan viimeisetkin vaatteeni kaappiin. Nyt kaikki tavarat ovat hyvin aseteltu ja järjestelty. Syömme yhdessä iltapalan ja sen jälkeen Alex, Ethan ja minä menemme omiin huoneisiimme.
           Nyt kun ajattelen ei tämä olekkaan niin huono järjestely kun ajattelin viikko sitten. En voi vieläkään uskoa, että asun Los Angelesissä ja mulla on kaks super kuumaa veljeä.       
         Nopeasti nukahdan näihin ajatuksiini.

~~~~~~