Torstai aamuna kuulin koputusta oveltani. Vilkaisin kelloa, joka näytti vasta kymmentä yli aamu neljää. Käänsin kylkeäni ja menin peiton alle piiloon.
Koputus jatkui. Mutisin kirouksia, kun menin avaamaan ovea. Sen takana oli Max.
"Huomenta Varpunen!" hän hihkaisi ja tuli sisään. Unenpöpperössä jäin seisomaan ihmeissäni ovelle.
~Mitä sinä täällä tähän aikaan?~ haukottelin heti kysymykseni jälkeen.
Max oli täysissä pukeissa, T-paidassa ja farkkushortseissa (tarkoitan sillei ainakin puoleen reiteen yltäviä). Itselläni oli päällä vain yöpukuni, kevyet shortsit ja ohut olkainen toppi.
Max käveli ikkunan luokse ja avasi sen. Pihalla oli hämärää.
"Menemme katsomaan auringon nousua", hän sanoi ja virnisti suloisesti. Minun oli pakko hymyillä.
Uusi haukotus iski minuun ja Max nauroi. Hän tuli luokseni, pörrötti hiuksiani ja antoi suukon otsalle.
"Tulisit, se on kaunis", Max sanoi, "mutta ei niin kaunis kuin sinä."
Max katsoi minua ruskeilla silmillään, olin sulaa siihen paikkaan.
~Hyvä on~, myönnyin ja virnistin.
Kävelin vaatekaapilleni. Nappasin sieltä harmaat collegehousut ja mustan ihonmyötäisen pitkähihaisen. Menin kylpyhuoneeseeni vaihtaaan ne.
Kun tulin pihalle, Max oli istunut sängylleni ja ottanut käteensä kuvan herätyskellon vierestä.
"Kuka hän on?" Max kysyi. Havaitsin pientä mustasukkaisuutta hänen äänessään, se hymyilytti minua.
~Hän on Henry, poikaystäväni.~
Max kohotti kulmiaan ja kysyi:
"Vieläkin vai? Et sinä tule näkemään häntä enää ikinä."
Mulkaisin Maxia ja nappasin kuvan häneltä. Katsoin sitä haikeana, enkä halunnut uskoa Maxia.
Jeijjj
Hei ilmoitelkaa k-virheistä (asiallisesti❤), jos sattuu löytymään. Tosissaan oon kirjottanu nämäkin osat reilu puoli vuotta sitten, joten armoa😜
KAMU SEDANG MEMBACA
Kyyhkysen lento
FantasiTarina kertoo Destiny Sparrowsta, joka joutuu hankalaan elämäntilanteeseen. Hänen läheisensä kuolee, ja Destiny joutuu "kaapatuksi" (kuten hän itse asian ilmaisee) samalla joutuen eroon ystävistään. Hän saa selville olevansa yliluonnollinenolento, e...
