11. Pisto sydämmessä

984 52 7
                                    

Olemme viettäneet Noelin kanssa todella paljon aikaa näinä kolmena viikkona. Meistä on tullut oikeasti tosi hyviä ystäviä, mutta joku ystävyydestämme puuttuu. En ole varma mikä se on. En ole päästänyt ketään lähelleni äitini kuoleman jälkeen, mutta nyt minusta tuntuu että olen vihdoin löytänyt henkilön johon voin luottaa ja olen siitä todella iloinen.

En ole varma tunteistani, koska tunnen pienen piston sydämmessäni aina kun näen Noelin flirttailemassa muille tytöille. Olen kuitenkin joka kerta syrjännyt sen tunteen. Minusta tuntuu kuitenkin, että jossain syvällä sisälläni haluaisin olla Noelin kanssa enemmän kuin ystäviä. Se kuitenkin pilaisi ystävyytemme kokonaan ja minulla ei ole varaa menettää häntä. Muutenkin on tullut selväksi että Noel ei tunne minua kohtaan mitään sellaista. Vaikka hän onki fuckboy hän on silti kivaa seuraa.

Jotain outoa kuitenkin tapahtui pari päivää sitten. Olimme porukalla jollain rannalla, joka sijaisi aika kaukana kodistani. Porukalla tarkoitan minua, Ethania, Melissaa, Noelia ja Hannaa. Melissa on siis uusi ystäväni, joka on myös Ethanin ja Noelin ystävä, sillä hän on samalla luokalla heidän kanssaan. Vaikka Melissa onkin minua ja Hannaa 2 vuotta vanhempi olemme silti viihtyneet kolmestaan.
Olimme kuitenkin päässeet rannalle ja olimme myös vähän tuoneet alkoholia, ei varmaan ollut yllätys. Rannalla oli jo viisi Ethani ja Noelin hyvännäköistä kaveria.

Joimme vähän ja rupesimme pelaamaan lentopalloa. Koska meitä oli kymmenen saimme hyvin jaettua tasan joukkueet. Melissa, Hanna ja Ethan olivat toisessa joukkueessa. Minä ja Noel olimme toisessa. Lisäksi siis meidän joukkueessa oli Liam, Isak ja Jeremy. Toisella puolella taas Johannes, Eric ja Zac.

Pelasimme siinä hetken aikaa ja meillä oli hauskaa kunnes olin ottamassa palloa kiinni, peruutin, kompastui ja tönäisin Noelia niin, että kaaduimme molemmat hiekkaa päälletysten. Silloin meille tuli sellainen hetki. Kasvomme lähenivät kokoajan toisiaan, mutta silloin kun huulemme olivat vain jotain sentin päässä toisistaan tajusin mitä oli tapahtumassa, sävähdin nopeasti pois Noelin päältä ja nousin ylös muiden nauraessa kömpelyyttäni.

~~~~~~~~~~~~~

        Tänä päivänä en ollut tehnyt oikeastaan yhtään kuin vain maannut sängyssä ja katsonut netfixiä sillä huomenna lähtisin Pariisiin. Minua jännitti aika paljon siihen verrattuna että oli ennenkin matkustellut. Pariisiin tulee mukaan myös Noel, Ethan, Melissa, Liam, Jeremy ja Zac minun ja Hannan lisäksi. Myös paljon muita tulee mukaan, mutta niitä en pahemmin tunne. Voitte myös varmaan miettiä, että eikö se ole ärsyttävää hengata oman isoveljensä kanssa niin paljon ja pyöriä samassa kaveri porukassa, mutta ei se ole outoa, koska Ethan ei käyttäydy veljellisesti ja onhan Ethan hauskaa seuraa. Välillä tuntuu kyllä enemmän siltä että Ethan on enemmän kaveri kuin isoveli.

En ollut edes pakannut vielä, kiva. Kello oli jo 22.06. Minulle tulisi kiire, joten päätin ruveta pakkaamaan heti.

Otin kaikista isoimman matkalaukun mitä omistin. Sinne varmaankin mahtuu kaikki tarvittava, ainakin luulisin niin.

Keräsin sänkyni päälle kasan paitoja, housuja ja kenkiä mitä ottaisin mukaan. Pitihän siellä nyt vaatetta olla, koska olemmehan siellä viikon. Olin säästänyt rahaa shoppailu retkiä varten, jo aika kauan, joten uusille vaatteillekkin pitäisi jäädä tilaa.

Olin saanut kaikki housut, paidat ja alusvaatteet viikattu jollain tavalla hienosti lattialle. Nyt olisi vielä pahin edessä, kaikkien vaatteiden mahduttaminen matkalaukkuun. Olin juuri aloittamassa työlästä projektiani, kun Ethan kävelee huoneeseeni sisään. Ensin hän katsoo jäätävää vaate määrää takanani ja sitten minua epäuskoisen. "Herranjumala, Em! Koko vaatekaapin sisällönkö sä sinne aiot raahata? Me ollaan siellä vaan viikko." Ethan toteaa epäuskoisella ja samalla huvittuneella äänensävyllä. "No hei eihän tää ny niin paljo oo." Hymyilen hänelle.

Ethan häipyy huoneestani jahatkan pakkaamista. Sain onneksi kaikki tarvittavat vaatteet mahdutettua matkalaukkuuni ja nyt vielä olisi käsilaukun täyttö edessä. Huokaisen äänekkäästi ja aloitan.

~~~~~~~~~~~~

For the last time Donde viven las historias. Descúbrelo ahora