12. Pariisiin!

937 55 4
                                    

                          "Emily herää, herätys, herää jo." Kuulen Ethanin äänen korvan vierestäni, mutta en jaksa avata silmiäni. Vaivun kokoajan vain syvempää uneen, kunnes: "EMILY!!" Säpsähdän unestani ja aukaisen silmäni. Näen Ethanin kasvoilla ilkikurisen ilmeen ja katson häntä murhaavasti silmiin tai ainakin yritän. Ethan rupeaa vain nauramaan huonolle yritykselleni.

Päätän kuitenkin nousta sillä meidän pitäisi olla kahden tunnin päästä lentokentällä mihin oli määräys kokoontua ennen Pariisiin lähtöä.

Käyn nopeasti suihkussa, mutta en pese hiuksiani sillä pesin ne eilen enkä millään saisi niitä kuivaksi ennen lähtöä.
Suihkun jälkeen meikkaan kevyesti ja puen vaatteet päälle päätän valkoisen hupparin ja vaaleat boyfriend farkut.

Söimme aamupalan ja päätimme lähteä ettemme myöhästy

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.


Söimme aamupalan ja päätimme lähteä ettemme myöhästy. Saimme juuri ja juuri mahdutettua kaikki tavaramme tai oikeastaan enimmäkseen minun tavarani autoon. Noelin isosisko lupasi heittää hänet lentokentälle, joten hän ei tulisi kyydissämme. Kun vihdoin Alex:kin mahduttautui autoon olimme valmiit lähtemään.

Olimme perillä ja vatsani oli täynnä perhosia. Oli niin kiva päästä Pariisiin, koska olin aina halunnut sinne lapsesta asti. Rupesimme raahaamaan tavaroitamme sisälle päin. Kaikki olivat jo kokoontuneet sinne ja olimme viimeisiä, joten lähdimme heti kohti turvatarkastuksia yms...

Pääsimme koko porukka läpi tarkastuksista ja olimme tällä hetkellä lentokoneessa. Hanna istui lähimpänä ikkunaa, sitten istuin minä ja sitten Noel istui vieressäni. Ethan ja Melissa istuivat kahdestaan kolme riviä taaempana. Jotenkin arvasin, että heillä on jotain meneillään.
Lentokone nousi ja päätin yrittää nukkua vähän aikaa. Silmäni painuivat kiinni ja vaivuin uneen.

Sähsähdin ja avasin silmäni. Tajusin, että oli nukkunut ja vielä luultavasti kauan aikaa. Tunsin poskeni alla lämmintä ja pehmeää kangasta. Joku silitti kylkeäni rauhoittavasti se tuntui ihanalle ja jotenkin niin turvalliselta. Nostan päätäni, että näen kuka silittäjä on. En oikein jaksanut ajatella, koska olin vieläkin vähän unenpöpperössä. Nostan katseeni ja näen Noelin. Noeli huomaa minut ja vetäisee kätensä pois kylkeni päältä. Pääni on vieläkin Noelin olkapään päällä, joten nostan sen nopeasti säikähtäneenä. "Sori, Mä tai mun siis ei ollut tarkoitus...  tota s-ssori." Soperran nolostuksissani. "Ei se mitään ja taisit nähdä unta musta kun niin kuola valu." Noel vastaa se sama virne kasvoillaan. Tuhahdin vain koska  periaatteessa olin tottunut hänen pervoihin vitseihin, mutta silti tunsin joka kerta punastuvani. Toivon, että Noel ei ole huomannut sitä, sillä se olisi ehkä vähän outo, koska olimme ystäviä. Vain ystäviä.

~~~~~~~~

Olimme päässeet Pariisiin vihdoin ja tällä hetkellä olimme suunnistamassa hotelliamme. Minä ja Hanna olimme molemmat ehkä jopa liian innoissamme.

Pian löysimme hotellin ja saimme avainkortit. Hanna, Melissa ja minä olimme ensimmäisinä jonossa. Saimme luvan olla kolmestaan huoneessa, koska muut olivat päättäneet jo omat huone kaverinsa ja me olimme ainoat jäljelle jääneet.

Avasimme huoneemme oven ja astuimme sisälle. Huone oli pieni, mutta hieno. Siinä oli yksi huone ja kylppäri. Kylppäri oli vaalea ja koristeltu. Huone taas muuten oli.. no normaalin hotellihuoneen näköinen. Katsoimme pehmeän näköisiä sänkyjä ja toisiamme vuorotellen. Päätimme, että otamme pienet päiväunet ja sen jälkeen menisimme vähän shoppailemaan.

~~~~~~~~~~~

For the last time Where stories live. Discover now