Päivä jolloin

Päivä jolloin kävin Tommyn ja Joosuan kanssa tupakalla ja olin tunnin myöhäs

15.3 klo 8:30 a.m

Katson peilistä itseäni arvioivasti ja nostelen punertavan vaaleita hiuksiani. Koulu on alkanut jo puolituntia sitten mutta en jaksa välittää. Äidinkielen opettaja ei pidä musta anyway.Hampaitten harjauksen lomassa päätän laittaa tikkusuorat hiukseni nutturalle. Juostessani varttia myöhemmin alakertaan nappaan omenan laukkuuni ja potkaisen jo rähjäiset varsitennarini jalkaan. Tervetuloa kidutus, hyvästi vapaus! Ajattelen kävellessäni kouluun.

Klo 11:45 a.m

Kaivan omenan repusta ja alan tekemään fysiikan läksyjä. Lukiossa kai pitäis vähän panostaa mutta miks vaivautua? Vuoden päästä vasta voin ehkä uhrautua ajattelemaan ajatusta, kun pitäis kirjottaa... Seittemässä minuutissa ei ihmeempiä kerkee tehä, mutta minkäs teet. Kellon soidessa olen saanut puolet tehtävistä tehtyä ja luotan selviytymiskykyyni sen verran että uskallan mennä luokkaan. Istuudun ystäväni Noomin viereen ja valmistaudun tylsään tuntiin. Onneksi minulla on Noomi. Tämä hoikka keijumainen vaaleaverikkö on pelastanut niiiin monta tylsää hetkeä. Niin hän tekee nytkin.

“Ash!” hän kuiskaa

Käännän katseeni puhelimestani häneen ja kuiskaan takaisin “Noo!”

“Tiiäkkö ku mulla ei oo mitää pläänejä tälle illalle ja joo tiiän ei oo viikonloppu,mutta…” hän vetää syvään henkeä ja jatkaa “mä tiiän myös että sä et tee läks-”

“Astrid ja Noomi oisko teillä jotain lisättävää?” opettaja keskyttää.

Nyökkään ja nostan käteni pystyyn. Opettaja antaa minulle puheenvuoron hiukan nyrtyneenä. Kallistan päätäni, hymyilen pienesti ja katson opettajaa silmiin

“Joo nii ni olin vaan sanomassa siitä että mun ex ei kauheesti tykänny kanskaan siitä”- vislasin ja hieroin käsiäni yhteen “jutusta tollain”

Noin viisissäkymmenissä oleva miesopettaja rykäisi ja jatkoi vaivaantuneena opetusta. Noomi hihitti hennosti punastuneena vieressäni. Huomasin että parilla muullakin luokassa oli vaikeuksia pidätellä pokkaa. Ärsytti. En tykännyt opettajasta, aine sen sijaan kiinnosti oikeasti.

Klo 15:55 p.m

Koulu oli loppumaisillaan ja pakkasin kamoja laukkuuni kiireellä. En kestäisi enää minuuttiakaan jollen pääsisi tupakalle. Inhosin koulua, se ruokki pahoja tapojani. Aivanku se oikeesti ois koulusta kii poltanko mä vaiko enkö… Kellon soidessa huokaan, nostan laukun olalleni ja lähden talsimaan ulos. Käytävällä vastaan tulee Tommy ja kumppanit, pyydän heidät tupakalle kanssani. Joku huutaa peräämme “Joosua hei! Eikö sun pitäny lopettaa?!” Poika nostaa keskisormensa pystyyn ja vaivautumatta edes kääntymään huutaa takaisin jotain siitä, että kauniille tytölle ei sanota koskaan ei. Tommy ja Joosua ovat olleet kavereita siitä saakka kun Joosua muutti kaupunkiin. Tommyn taas tunnen jo eskarista ja hän on minulle enemmänkin puuttuva kaksoisveli kuin ystävä. Me ollaan oltu heti ku paita ja peppu siitä lähtii ku me tavattii.

Se oli eskarin eka päivä, Tommylla oli sininen hai-reppu jonka vuotta vanhempi poika oli heittänyt puuhun. Muistan vieläkin kuinka Tommy pyyhki kyyneleistä kostuneita pitkiä tummia ripsiään. Niiden takana vilkkuivat tumman ruskeat, ilkikuriset silmät. Tommyn kihara kahvin värinen tukka oli ollut vähän liian pitkä ja hän joutui aina pyyhkimään sitä silmiltään. Siitä lähtien olimme olleet parhaita kavereita. Tommy on nauranut monta kertaa jälkeenpäin kuinka huvittavalta näytin, kun kiukkusin päätä pidemmälle pojalle jalkaa polkien. Hymähdin ajatuksilleni ja puhalsin tupakansavut kireään pakkasilmaan.

“Mitä sä oikeen hymiset siinä yksinäs?” Tommy kysyy huvittuneena.

Kerron hänelle mitä mietin ja hän jatkaa juttua Joosualle, aivan ku se ei muka ois ikinä juttua kuullukkaan.

“Joo ja sitte ku mentii kotiin seuraavana päivänä lokki kakkas Ashin keltaselle takille. Ash oli tosi huolissaan et mitä sen äiti sanois! Sit me mentiin meille putsaan se takki ,että Ash vois mennä kotiin”

Naurahdan muistikuvalle. Äiti oli ollu sillon tosi huolissaan ja kiukkunen koska olin mennyt myöhässä kotia. “Voi niitä aikoja” hymähdän ja tumppaan tupakkani roskikseen.

Klo: Jotain siinä puol viis illalla kai

Kävelin kotia, hiljaiseen, isoon ja autioon omakotitaloon, jonka vanhempani olivat rakennuttaneet egonsa jatkoksi. Äitini oli maan kuullu erikoislääkäri, liittyy kai jotenki korvien väliseen toimintaa, isäni on ainakin yhtä kuullu kuolinsyyntutkija ja naurettavan kiireinen. Meillä on tosi idyllinen perhe: hyvän näköiset ja menestyvät vanhemmat sekä yksi lapsi jolta ootettiin paljon. Hieno kulissi ja paljon rahaa.

Klo: 10:30 p.m

Katsahdan kelloa ja  nousen sohvalta, laitan tv:n pois päältä.. Sitten laahustan yläkerran pesuhuoneeseen käydäkseni suihkussa ja pestäkseni hampaat. Olen nopeasti valmis sillä en jaksaisi juuri nyt seisoskella suihkussa. Tullessani pois tajuan jättäneeni pyyhkeen huoneeseeni joten päätän etten tarvi sitä tänään. Huoneeni on iso ja sitä hallitsee parisänky jonka olen jättänyt petaamatta aamulla. Kuivaan hiukseni pyyhkeeseen, laitan ne pikaiselle nutturalle ja menen sänkyyn. Kyllä skippasin juuri pukeutumisen, alushousut sentään kiskaisin jossain vaiheessa jalkaani. Otan pienen vihkosen yöpöytäni ylimmästä laatikosta ja kirjoitan sinne:

Klo 8:00 Aamupala: 2x paahtoleipä ja lasi vettä

Klo 11.00 Lounas: 5x Kalapulla, kauhallinen perunamuusia ja kaksi lasillista vettä. Oli kai siinä jotain rehujaki.

Klo 16:45 Päivällinen: Porkkanasosekeitto ja raejuustoo. Yks pala jotai patonkii ja soija maitoo.

Klo: 10:10 Iltapala: Kourallinen pähkinöitä ja hedelmäsmoothie.

Terkkari ajattelee, että mun pitäis pitää tällasta koska se uskoo et oon alipainonen. Vitsikästä! En mä ny oikeesti mitään noista syöny, mutta väliäkö hällä!

Moi! Mun nimi on Astrid ja tästä lähtee mun tarina!

Love y’all

xxx Ash