6. Et sä ole huora.

299 55 20
                                    

Jimin

Kuulin oven avautuvan, ja käännyin välittömästi katsomaan ovensuussa seisovaa poikaa. Taehyung päästi minusta nopeasti irti, ja Hoseok tiputti kauppakassin lattialle.

"Mi-mitä?" tämä ihmetteli, ja tuijotti minua hämmentyneenä.

Käänsin katseeni Taehyungiin joka oli peittänyt kasvonsa käsillään. Hoseok sulki oven perässään, ja käveli luoksemme.

"Mitä tää nyt on?" seisova poika vieressäni kysyi, ja lopulta istuutui viereeni.

"En mä tiedä..." kuului lopulta heikko huokaus Taehyungin suunnasta, "Mun on parasta lähteä, mä tulin vaan sotkemaan tänne.". Hän nousi, käveli eteiseen ja tunsi Hoseokin epäilevän katseen selässään. Tajusin lopulta nousta, ja lähes ryntäsin pojan luo.

"Mitä nyt tapahtuu?".

"Puhutaanko huomenna, Jimin?".

Katsoin Taehyungia epäuskoisena tämän lähtiessä ulos asunnosta. Lösähdin polvilteni maahan, ja painoin kasvoni käsiini. Silloin tunsin Hoseokin lämpimien käsien kietoutuvan ympärilleni.

"Onko sulla ja Taehyungilla jotain?" tämä lopulta uskalsi kysyä. Kohautin olkiani, ja käännyin katsomaan Hoseokia. Tämä ei vaikuttanut vihaiselta siitä mitä oli nähnyt. Lähinnä vain hämmentyneeltä.

"Mä ajattelin että me voitaisiin tehdä iltapalaks lämpimiä voileipiä. Mä en tiedä tykkäätkö sä niist...".
Keskeytin Hoseokin lauseen suutelemalla tätä kevyesti poskelle.

"Sulla ei taida olla ihan pelkkä iltapala mielessä?" tämä hymyili ja puristi otettaan.

"Oonko mä sun mielestä huora?" kysyin yhtäkkiä hieman itsekkin yllätyen kysymyksestäni.

"Mi-mitä?".

"Mä harrastin sun kanssa seksiä vain pari tuntia sen jälkeen kun tavattiin... Sitten toi äskeinen, ja nyt taas. Tai siis, saatko sä musta edes mitään selvää?".

"Et sä ole huora. Kumpikaan meistä ei maksa tästä, tää on vapaaehtoista. Eikä mua haittaa, vaikka joskus saattaisit vähän pussailla muidenkin kanssa, eihän me olla yhdessä edes... Vaikka toki ottaisin sut kokonaan itselleni aivan mielelläni." tämä hymyili, ja alkoi taas jättää vaaleita merkkejä iholleni.

"En ansaitse sua".

Hoseok käänsi minut itseensä päin, ja rutisti halaukseen. Hän nosti paidan päältäni, ja silitti paljasta selkääni. Poika kumartui aivan korvani viereen, ja kuiskasi hiljaa; "Sä ansaitsisit enemmänkin.".

-

"Jimin?" kuului haukotteleva tuhina pojasta joka piti minua otteessaan.

"Huomenta." sanoin takaisin ja käännyin katsomaan Hoseokin suuria ruskeita silmiä.

"Mitä jos sä kutsuisit Taehyungin käymään? Puhuisitte asiat selviksi, ja mä lähtisin siksi aikaa pois. Sit voit kertoa mitä se sanoi.".

Hymyilin idealle. Halusin vain nopeasti saada selville mitä minun ja Taehyungin välillä tapahtui. Hoseok alkoi pukea vaatteitaan, ja muisti tällä kertaa jopa takkinsakin.

"Taas joudut lähtemään heti aamusta." naurahdin, ja halasin vielä poikaa hyvästiksi.

"Pääasia että saatte puhuttua, me keretään viettää vielä monta aamua rauhassa kahdestaan.".

Hoseok osasi valita hyvin sanansa. Tämän lähtiessä hymyilin vain typerästi, ja laitoin viestin Taehyungille, "Tulisitko tänne hetkeks? Voitais nyt puhua.".
Näin lähetetyn viestin reunasta kuinka poika luki sen, ja pian puhelimeni alkoi väristä vilkuttaen samalla Taehyungin nimeä.

"Huomenta, Taehyung!".

"Mun pitää kertoa sulle eräs juttu.".

"Kerro ihmeessä.".

"Me erottiin Jungkookin kanssa...".

ELÄMÄNHALUWhere stories live. Discover now