ELÄMÄNHALU

15. Miks sä tänne tulit?

Yoongi

Kuulin puhelimeni soivan. Kävelin sen luokse ja näin näytöllä lukevan isoin kirjaimin "Jungkook".

"Haloo?" vastasin pojalle ja istuuduin sängylleni.

"Mä tuun Daeguun. Meidän on pakko nähä, mä en kestä enään..." kuulin pojan huokaisevan puhelimeen.

"O-okei, mikä päivä?".

"Mun juna lähtee tunnin päästä." tämä vastasi ja ennen kuin kerkesin toipua hämmennyksestäni tämä jatkoi; "Nähään kohta, moi!".

-

Olin istunut jo tunnin ajan juna-asemalla. Jungkook oli kertonut junan saapuvan vähän myöhässä, muttei maininnut että se kestäisi näin kauan.

"Yoongi!" kuului yhtäkkiä kirkas ääni juuri saapuneesta junasta rynnänneen pojan suusta.

"Miks sä tänne tulit?" kysyin ja annoin pojan halata itseäni.

"E-eikö sulle käy?" Jungkook vastasi ja tämän leveä hymy valui pois pojan kasvoilta.

"Siis totta kai, mut onks sun tulolle joku erityinen syy?".

Jungkook nosti katseensa silmiini ja mietiskeli hetken ennen kuin sanoi mitään; "Taehyung sai tietää."

"Mi-mistä?" kysyin ja kiedoin käteni pojan ympärille kuin suojellakseni tätä.

"Mitä väliä sillä on? Mut on just jätetty ja mä en oo tavannu ketään viikkoon. Tää kaikki on ihan helvettiä." Jungkook mutisi ja painoi päänsä olkapäätäni vasten.
Silitin tämän selkää, en osannut vastata mitään.

"Muuten Yoongi?".

"Niin?" vastasin ja päästin pojan otteestani. Jungkook tuijotti nolona hetken maata ja nosti sitten katseensa minuun. En voinut olla hymyilemättä punan noustessa tämän poskille.

"Kiitti et sä ees oot täällä" Jungkook mutisi, ja pian tunsin pojan huulet omillani.