Happy christmas
En voi uskoa tätä! Luulin että Liam olisi täällä jouluaattona, mutta sattui käymään niin että hän on levyttämässä uusia biisejä bändinsä kanssa. Ymmärrän että hänellä on paljon kiireitä, eikä hän voi asialle mitään, mutta se silti harmittaa minua.
Makaan sängyssäni ajatellen Liamin sanoja puhelimessa. "Kulta, oon todella pahoillani mutten pääse jouluksi Englantiin". Haluan vain nukahtaa hänen viereensä, ja herätä sen tiedossa että minulla on kaikki, jota tarvitsen tällä hetkellä. Ikävöin häntä niin paljon. Huokaisen syvään ja nousen sängyltä. Kello on 11:11. Ainoa asia jota toivon tällä hetkellä, on Liam. Kumpa hän olisi täällä.
Kävelen suuren kokovartalopeilin eteen ja suoristan valkoista villapaitaani, sen lisäksi minulla on vain yöhousut, villasukat, ja tietenkin alusvaatteet. Ulkona sataa kamalasti lunta, joten en viitsi sinnekkään mennä. Varsinkaan yksin. Pian ovikello soi, siellä on varmasti taas yli-innokkaita ihmisiä laulamassa joululauluja. Olen yleensä todella positiivinen, mutta en vain voi hyvin kun Liam on kaukana. Emme ole nähneet kahteen kuukauteen.
Kävelen eteiseen ruskeaa puulattiaa pitkin ja käännän ovenkahvaa. Mutrusuuni muuttuu sekunnissa hymyksi kun oven takaata paljastuu Liam. Hän sulkee minut lämpimään haliinsa, ja kietoo kätensä ympärilleni. Vedän syvään henkeä, kahdessa kuukaudessakaan en ole unohtanut hänen tuoksuaan, hänen läsnäoloaan, enkä hänen rakkautta.
Parinkymmenen sekunnin pituisen halauksen jälkeen tunnen tämän ruskeahiuksisen miehen täyteläiset huulet omillani. Hänen kätensä siirtyvät lanteilleni pitkän suudelman aikana. Juuri tätä olen kaivannut. En tiedä miksi hän on täällä, mutta keskityn nyt vain tähän suudelmaan.
Pian huulemme erkanevat. "Liam..", sanon hiljaa hymy huulillani.
"Mä en kestäny enää hetkeäkään ilman sua. Anteeks ettei me olla nähty, oon pahoillani. Mä en haluu luopuu susta, sä oot mun kaikkeni", Liam muodostaa sanoista kauniin lauseen. En ehdi sanoa mitään, sillä löydän taas huuleni Liamin omilta.
"Hyvää joulua rakas", hän sanoo sitten.
