Kuin aurinko kuulle tilaa antaa,
niin myöskin minä sinulle rauhan.
Mutta tarkoittaako se rauhan hautaa?
Tyyntä onko myrskyn eellä,
myrskyn lempeän vai raivoisan,
joka maan peittää veellä.
Vesi, joka maan rakastaen ravitsee,
vai liekö vesi kaiken tuhoava,
elämän pois kuihduttava.
Väistääkö aurinko kuuta siis karaten,
vai sitä rakastaen?En meitä kahlita halua,
tähän tilanteeseen ilman paloa,
tulta roihuavaa.
Sade ei ilman pilviä tule,
eikä valo ilman aurinkoa.
Irti haluan päästä,
älä siis minua pakosta häkkiin sule.
Kahleet eivät ole meille,
vaan heille,
jotka nuotionsa syttymään saavat.
Itkien sinä saat haavat,
joista taivaan lintu lentoon pääsee,
ja kahleet aukee.-
Nää on vähä diippejä, ja mulla ois tähän kategoriaan vielä yks mutta oon hukannut sen ja en löydä sitä joten rip.
YOU ARE READING
Pieniä tunnepurkauksia
PoetryPäätin koota tällaisen "runokokoelman", kun joskus satun runoilemaan. Päivittelen tätä aina silloin tällöin.