Luku 1

18 2 0
                                    

Istuin bussissa ja katsoin keskittyneenä ikkunasta ulos. Kuulokkeistani soi Pyhimyksen Sipuli-biisi. Katsoin puhelimeni kelloa "12:40" ajattelin ja huokaisin pienesti. Tähän aikaan perjantaista bussilla liikkuu vain mummoja,jotka menevät varmaankin vesijumppaan. Enkä tajunnut olevani perillä kaupungissa,ellen olisi keikahtanut eteenpäin. Nousin penkistä ja kävelin varovasti bussin ovista ulos." Kiitti!" Huikkasin kuskille joka heilautti pienesti kättään. Päästyäni bussista ulos,ylitin tien ja katselin ympärilleni. Näin Nellin istumassa penkillä pienehkön katoksen alla. Hymähdin pienesti ja otin kuulokkeet korvistani ja sulloin puhelimen laukkuuni. Juoksin Nellin luo ja halasin tätä ilahtuneena." Moi rakas!" Sanoin samalla kun halasin tätä ja hän halasi takaisin. "Mitä kuuluu?" Nelli kysyi ja istahdin hänen viereensä penkille. "No,eipä tässä mitään.." vastasin ja nappasin tupakan tämän kädestä ja poltin sitä. "Tota,haittaako jos yks Ville tulis meidän kaa tänne?" Nelli kysyi vähän nolostuneen. Puhalsin tupakan savua pois suustani ja katsoin häntä hetken.Aurinko paistoi suoraan silmiini ja siristin niitä pienesti. "Vai,että Ville..No ei kai siinä mitään,jos se ei oo väkivaltanen..Onks se juonu?" Kysyin tumpaten tupakan maahan.Nelli katsoi minua pitkään ja hiljaa. "On se..Haitaako?" Hän sai vihdoin sanottua. "Ei.." vastasin hieman epäröiden. Nousimme yhdessä ylös ja lähdimme kävelemään tas uuteen bussiin,joka veisi meidät Käppärän hautausmaalle tätä Villeä vastaan.

Istuimme bussissa missä oli PALJON ihmisiä. Jokaiselta pysäkiltä ainakin yksi matkustaja nousi kyytiin. "Ahdistus on ystävä" sanoin Nellille joka vastasin nyökäten. Häntä selvästikin jännitti nähdä aivan vieras mies ja olihan se ymmärrettävää. "Älä stressaa,kyl se menee hyvi" sanoin kannustavasti. Nelli vastasi hymähäten ja katsoi minua." Paina jo!" Sanoin nopeasti. Nellin painettua stop-nappia nousimme seisomaan ja pääsimme vihdoin ulos ihmisten keskeltä. "Se kirkko on toi vissiin" sanoin Nellille ja lähdimme kävelemään kirkkoa kohti.

"VILLEE?!" Nelli huuteli kirkon edessä ja sitten yhtäkkiä edessämme oli kyseinen henkilö. Hän hymyili ja oli selvästikin humalassa. Miehen katsoessa minuun,sydämmeni alkoi tykyttämään lujaa ja tunsin pienen punastuksen poskillani.

//Kirjotusvirheitä on ja PALJON! Mutta ei anneta sen haitata :)

You've reached the end of published parts.

⏰ Last updated: Apr 14, 2018 ⏰

Add this story to your Library to get notified about new parts!

Sä olet mun che guevaraWhere stories live. Discover now