Pieniä tunnepurkauksia

Meri

Kuu hopeana hohtaa,
kalpeaan valoonsa kaikki sulkee.
Meri suuri ja rauhaton,
kuunvalossa kulkee.

En rauhaa saa kun tiedän,
meri aina yksin on.
Vaikka aina meren ääreen meen,
on yksinäisyys määräys kohtalon.

Jos pääsisi meri pois,
tuosta yksinäisyyden kuopastaan,
voisi se silloin rauhottua,
ja päästä tuskastaan.

-
Kirjotin tän yks päivä koulussa ja miksen laittas tännekki nii tulis jotain sisältöä.