BTS ONESHOTS (FIN)

yoonseok; we're home, honey

Yoongi ja Hoseok kävelivät kiinteistönvalittäjän perässä kerrostalon sisään. Talo oli ulkoa vaaleanharmaa rapattu kivitalo, ja sisällä seinät olivat valkoiset. Harmaa lattia oli tehty suurista laatoista ja portaiden pintana oli mustia laattoja. Mustissa rautakaiteissa oli hienoja kuvioita, ja hissin metallinen ovi kiilsi puhtauttaan.
"Myyntävä huoneisto on kolmannessa kerroksessa", sanoi välittäjä ja ohjasi parin hissiin. Hän painoi nappia ja hissi kohosi hiljaisesti ylöspäin. Kilahduksen saattelemana hissi pysähtyi kolmanteen kerrokseen ja ovet aukesivat. Kerroksessa oli 5 asuntoa, joista yhden oveen oli liimattu "myytävänä"-tarra. Kiinteistönvälittäjä avasi oven avaimella ja päästi pojat sisään. Hoseok piti ovea auki Yoongille, joka hymyili kihlatulleen ja astui sisään.

Ovi aukesi ulospäin, joten tila oven oikealla puolella oli käytetty hyödyksi. Siinä oli seinään upotettu naulakko, johon he ripustivat takkinsa ja jättivät kenkänsä. Oven edessä oli tyhjä tila.
"Tohon vois laittaa jonkun pienen lipaston", mietti Hoseok ääneen. Yoongi oli jo kääntänyt katseensa vasemmalle. Lyhyen käytävän varrella oli yksi ovi, tyhjän tilan vieressä. Valkoinen ovi aukesi makuuhuoneeseen, jonka suuri ikkuna oli suoraan oviaukkoa vastapäisellä seinällä. Sieltä aukesi maisema kaupungille.
"Toi näyttää kauniilta iltaisin", huomautti Yoongi. Huone oli melko tilava, sinne mahtui hyvin suuri parisänky, yöpöytä, yksi suurempi pöytä ja nojatuoli nurkkaan. Sänky oli asetettu aivan ikkunan viereen, pitkä sivu ikkunaa vasten. Yöpöytä oli sen vieressä, ja lopun tilan vei nurkkaan laitettu nojatuoli.
"Se meiän nojatuoli ois täydellinen tuolla", sanoi Hoseok. Yoongi nyökkäsi.
Tyhjäksi jääneellä seinällä oli pöytä, jolle voisi laittaa mitä vain. Pöydän vieressä oli ovi vaatehuoneeseen, johon mahtuisi hyvin heidän vaatteensa ja muitakin tavaroita. Toisin kuin käytävän seinät, jotka olivat valkoiset, makuuhuoneen seinät olivat vaaleankeltaiset, mikä toi lämpimän sävyn huoneeseen.
"Seuraava huone kattaakin sitten melkein koko loppu asunnon", kertoi asunnonvälittäjä kun hän ohjasti heidät pois huoneesta. Käytävän päädystä aukesi avoin tila, joka kattoi olohuoneen ja keittiön. Olohuone oli ensimmäinen eteisestä katsoen, ja se oli mukavan kokoinen.
"Tänne mahtuu hyvin myös vuodesohva vieraille", selitti asunnonvälittäjä.
"Kulmasohva", sanoi Yoongi kuulostaen tyytyväiseltä. Hoseok huokaisi, mutta hymyili.
"Hyvä on. Kulmasohva", hän sanoi, ja Yoongi painoi pikaisen suukon hänen poskelleen.
"Meillä oli väittely, että kumpi on parempi. Minä sanoin että tavallinen sohva ja hän että kulmasohva. Sovittiin että katsotaan sitten kun ollaan asunnossa että kumpi sopii paremmin", Hoseok selitti asunnonvälittäjälle.

Huoneessa oli sohvan lisäksi hyvin tilaa televisiotasolle. Samalla seinällä kuin käytävän suuaukko, oli vielä yksi valkoinen ovi, josta pääsi kylpyhuoneeseen. Siellä oli vessa ja suihku, sekä pieni hyllykkö ja lavuaari jonka yllä oli peilikaappi. Seuraava tila aukesi saumattomasti olohuoneen yhteyteen. Keittiö oli hyvän kokoinen, siellä oli neljän hengen ruokapöytä ikkunan vieressä, runsaasti kaappitilaa ja hella/uuni. Sivupöydälle mahtui hyvin laittamaan mikron ja kahvinkeittimen.
Olohuoneen ja keittiön välissä, vaikkei siinä mitään erityistä väliä ollutkaan, oli ovi lasitetulle parvekkeelle. Kolmannen kerroksen parvekkeelta näki hyvin läheiseen metsään.
"Noniin, tässä tämä asunto oli. Asuntoon kuuluu myös häkkivarasto, joka on samassa kerroksessa kuin kerrostalon sisäänkäynti", kertoi asunnonvälittäjä.
"Minä jätän nyt teidät tänne parvekkeelle juttelemaan, päättekö ostaa asunnon vai ette", hän jatkoi, ja poistui paikalta.

"No", sanoi Hoseok ja kietoi kätensä Yoongin vyötärön ympärille, "mitäs pidit?"
Yoongi kietoi kätensä Hoseokin kaulaan.
"Mä oikeestaan pidin tästä aika paljon"
"Piditkö? Mäkin tykkään tästä", vastasi Hoseok.
"Oisko tää sellanen paikka missä vois kuvitella asuvansa?"
"No tää asunto itsessään on hyvä ja käytännöllinen, tilaa on tavaroille ja muille. Maisemat on kivat, ei oo mitään näkymää toisen kerrostalon asukkaiden olohuoneisiin. Ja tää koko talo ja alue itsessään vaikuttaa ihan siistiltä ja mukavalta", mietti Yoongi.
Hoseok nyökkäsi.
"Jep. Ja kolmas kerros on just hyvä, tää ei kuumene paljoo kesällä eikä oo jääkylmä talvella. Ja sit kuitenki tarpeeks korkee ettei kaikki kaupungin äänet kuulu niin kovaa. Eikä tästä oo pitkä matka keskustaan, joten pääsee helposti kauppaan ja apteekkiin ja muihin tämmösiin."
Yoongi nyökytteli hyväksyvästi.
"Eli otetaanko me tää?"
"Eiköhän me oteta", vastasi Hoseok.

He menivät sisälle, ja mahdolliset paperityöt hoidettiin samantien. He sopivat tulevansa asunnonvälitystoimistolle heti huomenna allekirjoittamaan loput paperit, ja muutto olisi mahdollista kuun viimeisenä päivänä. Asunnonvälittäjä antoi heidän jäädä vielä mittailemaan paikkoja, ja lähti asunnosta.
"Mä en voi uskoa et tää on meiän nyt", sanoi Yoongi seisoessaan keskellä olohuonetta.
"En mäkään", sanoi Hoseok. "Meiän yhteinen kämppä."

-

Muuttopäivä koitti vihdoin. Yoongi ja Hoseok siirsivät kaveriltaan lainaamalla pakettiautolla sukulaisilta, ystäviltä ja perheenjäseniltä saadut huonekalut asuntoon. Parisänky, nojatuoli, yöpöytä, ruokailuryhmä, kulmasohva, televisiotaso, lipasto. Kulmasohva oli uusi, se oli vaaleaa kangasta. Yoongi oli pistänyt silmänsä siihen heti liikkeeseen astuttuaan ja sai lopulta haluamansa. Irtotavarat siirrettiin laatikoissa huoneisiin, joihin ne kuuluivat.
He aloittivat kasaamisen sängystä, sillä tarpeen tullen muut huonekalut voisi kasata myöhemmin. Seuraavaksi ruokailuryhmä, sitten sohva ja yöpöydät, televisiotaso ja lipastokin ehdittiin koota.

Illalla, kun kaikki auttamassa olleet olivat lähteneet, Yoongi ja Hoseok purkivat astioita ja muita usein tarvittavia esineitä laatikoista. Osa niistäkin oli uusia, itse ostettuja tai lahjaksi saatuja, osa oli vanhoja käyttökelpoisia esineitä, jotka olivat löytyneet tuttujen varastoista.
Mattoja ja verhoja ei vielä laitettu, mutta kahvinkeitin löysi paikkansa sivupöydältä.
Lopulta, yhdeksän aikaan Yoongi ehdotti että he tilaisivat pitsaa ja jättäisivät kokoamisen siltä päivää.

He istuivat parvekkeen lautalattialla syöden pitsaa ja katsellen sitä tilkkua taivaasta, joka lattialle näkyi.
"Huh mikä päivä. Mä nukahdan sillä sekunnilla kun pää osuu tyynyyn", haukotteli Hoseok.
"Onneks sun äitis muisti laittaa meille lakanat", Yoongi hymyili. Hoseokin vanhemmat olivat olleet muutossa suureksi avuksi, ja aikoivat tulla seuraavanakin päivänä auttelemaan järjestelyissä.

He veivät lopun pitsan jääkaappiin, etsivät vaihtovaatteet muuttolaatikoista ja kävivät nopeasti suihkussa. Yhdessä he sukelsivat pehmeiden lakanoiden alle, ja nukahtivat toistensa syleilyssä omassa uudessa kodissaan. Vielä ennen kuin hänen silmänsä painuivat kiinni, Hoseok kuuli Yoongin kuiskaavan:
"We're home, honey"

Uskokaa tai älkää, sain idean tähän ohjelmasta nimeltä Remppa vai Muutto :D