Beautiful ;; Yoonkook ;; VALMIS☑️

Luku 11

Jungkookin näkökulma

Herään ja tunnen Yoongin kädet ympärilläni. Hymyilen ja hakeudun lähemmäksi häntä. Nautin olla tässä, pidän läheisyydestä. Kevyestä tuhinasta päätellen Yoongi nukkuu yhä.

Kuulen, kun vessa vedetään joten Jimin on ilmeisesti hereillä. Olen koko tämän ajan miettinyt mistä hän tuntee Yoongin ja mitä heidän välillään on. Yoongi ei vaikuta pitävän Jiministä alkuunkaan.
Kuulen Jiminin olohuonetta lähestyvät askeleet ja lopulta sen kun hän istuu alas.

"Huomenta" ,sanon.

"Hm? Ai, huomenta"

"Ootko ollu jo kauan hereillä?"

"Jonki aikaa"

"Okei. Voinks mä kysyy jotai?"

"Kysy pois"

"Mistä te tunnette Yoongin kaa?"

"Ehh, no siis me alunperin tutustuttiin ku me oltiin samassa koulussa. Sit meistä tuli kavereita ja loppujen lopuks sit päädyttii yhtee. Ja no täs viimesen vuoden aikana kumpiki meistä on juonu iha kiitettävästi. Ja no sitte siinä yhen mun baarireissun ohella mulla tuli harrastettuu muutama yhen illan juttu. Yoongi sai sit tietää, se jätti mut ja nyt multa lähti kämppä alta koska mulla ei oo enää ees varaa maksaa vuokraa."

"Siis juoks Yoongi?"

"En tiiä nykyää, viel vähä aika sitte ainaki"

"Miks ei se kertonu mulle mitää?"

"Ha, kertosiks muka ite?"

"No, en.. Mut silti"

"Joo-o, mist sä tunnet Yoongin?"

"Olin onnettomuudessa. Se soitti ambulanssin ja sit tuli sairaalaan kattoo mua. Mun koko perhe kuoli ja mulla ei oo ikinä ollu mitää läheisiä. En halunnu sijaisperheesee tai laitoksee nii pyysin Yoongilta et saisin asuu sen luona."

"Voi perse. Mis onnettomuudes olit?"

"Autokolaris"

"Siis siinä josta tehtiin se lehtijuttu!?"

"Hä? En mä oo kuullu mistään sellasesta."

"Siitä tehtiin lehtijuttu ja kerrottiin uutisissaki."

"Oho, en ees tienny."

"Eiks se teihin törmänny tyyppiki kuollu?"

"Joo"

"Miten pahasti sulle kävi?"

"Löin mun pään sillee et mulla meni näkö ja tuli vakava aivotärähdys. Multa murtu vasen olkapää ja oikee käsivarsi ja kaks kylkiluuta."

"Herranjumala! Iha kauheeta."

"Mmm, mut voidaanks puhuu jostai muusta?"

"Aa sori, tottakai"

Hymyilen ja nyökkään. Käännyn hieman kun kuulen Yoongin mutisevan nimeäni unissaan. Naurahdan hiljaa ja hymyilen Yoongille. Makaan edelleen hänen vieressään, siten että tämän kädet ovat ympärilläni. Otan kiinni hänen hieman omaani isommasta kädestä ja hän kääntyy kyljelleen hymyillen. Naurahdan hänelle pienesti. 

"Ehh, No jos mä rupeisin pikkuhiljaa lähtee" ,Jimin sanoo.

"Kyl sä mun puolesta voit olla tääl vielä. Ei Yoongiikaa varmaa haittaa"

"Mmm, En ny ois nii varma"

"Oikeesti musta teiän pitäis sopii"

"Nii, ehkä. Mut mun pitää ny varmaa oikeesti lähtee."

"Ai, no okei."

"Mut ehh, viel yks juttu?"

"No?"

"Sitten ku Yoongi herää voitko pyytää sitä soittaa mulle?"

"Okei?"

"Kiitti, moikka"

"Moikka"

Jimin kävelee pois olohuoneesta ja eteisessä todennäköisesti laittaa kenkänsä jälkeen. Pian ovi käy ja kuulen hetken aikaa rappukäytävästä askelia. Huokaisen ja suljen silmäni.

Ei minua haittaa ollenkaan olla vielä vähän pidempään tässä.