Rajansa kaikella./ ~Taekook

6. Sitä Akrylliväriä Ettimässä...

                      ⚠️Väkivaltaa⚠️
                      ⚠️Smut⚠️

Hymyilin tuolle pienesti ja nyökkään hyväksyvästi. Oli kiva kun toinen ei tuominnut minua, vaan sen sijasta kertoi oman kokemuksensa. Tämä helpotti yllättävän paljon ahdistuksen tunnettani siitä, mitä olin Taehyungille juuri paljastanut.

"Mennääks, meijä tunti loppu jo" vanhempi kysyi minulta vetäen samalla ohuen takin päälleen.
Katsahdan vainvihkaa haaraväliini, ja helpotuksekseni kaluni oli laskenut.
"Joo, mennään vaan." vastaan ja nousen ylös puiselta pukuhuoneen penkiltä.

Lähdemme kävelemään pimeää käytävää kohti seuraavaa tuntia. Meillä on seuraavaksi sama vlinninen, kuvis. Ja nohh, jos totta puhutaan valitsin tämän valinnaisen vaan sen takia, koska vieressäni kävelevä komistus oli siellä.
Käännymme käytävän päässä vasemmalle ja lähden kapuamaan portaita ylös, Taehyung edessäni.
Okei, vielä kolme minuuttia tunnin alkuun, totean itsekseni ja käännän katseeni koulun seinällä olevasta kellosta viereiselle käytävälle, josta kuului melua.
"Vitun runkkari koske kerranki viel mun naiseen nii takaan että liikut enää koko elämäs aikana tasan ruumishuoneelle!" -Tummahiuksinen poika huutaa toiselle pojalle joka on painautunut seinää vasten, Tummahiuksisen pojan käsi toisen kaulalla.

En tiennyt kuka tämä seinää vasten painautunut raukka on, mutta tuon tummemman tunnistin. Min Yoongi. Koilumme kaikista raivostuttavin ja hulluin oppilas. Pojalla on kaksijakoinen mielialahäiriö, joten tavallaan en voi tuomita häntä sillä eihän hän itselleen mitään mahtanut. En kuitenkaan pidä pojasta lainkaan, eikä hänestä oikeastaan pitänyt kukaan muukaan. Paitsi, hänen sekopää tyttöystävänsä Jennie Kim. Tytöllä on myös kaksisuuntainen, ehkä sen takia he päätyivätkin yhteen. Kuitenkin, pariskunnalla on aina päällä hienot vaatteet, aivan kuin he olisivat joka päivä menossa iltatanseihin tai johonkin hienoon ravintolaan.
Nytkin, Yoongilla on musta puku kravaatin kanssa, ja Jennie joka katsoi sivusta tilannetta, pitää päällään mustaa hihatonta toppia, sekä punaista silkkistä neuletta, joka ylettyy pohkeisiin asti

Katson Taehyungia hieman pelokkaana. Yoongi oikeasti pelottaa minua silloin kun hänellä on tämä agressiivio päällä.

Kuuluu lyönti, sen jälkeen huutoa ja toinen lyönti.
Käännän pelokkaana katseeni Yoongiin, jonka jaloissa makaa nyt tuo toinen poika, itkua pidätellen.
"Mitä helvettiä täällä riehutaan!?" huutaa liikanmaikkamme Psy, pikakävellessään poikien luo. Psy auttaa toisen pojan ylös ja tuo hänelle paperia, jolla tyrehdyttää verenvuoto nenästä.

Noni Min Yoongi, me lähetään sitte taas rehtorin kanssa juttelemaan niistä koulun säännöistä!" opettaja sanoi sitten ja alkaa taluttamaan Yoongia tiukalla ranneotteella kohti rappusia.

"Ei jumalauta, aina toi paskiaine on ongelmis" Taehyung tokaisee pudistellen samalla päätään.
Mumisen vain jotain vastaukseksi, en oikeastaan edes ole varma mitä tuo oli juuri äsken sanonut, sillä katseeni kiinnittyi Jennieen. Hän näyttää todella tutulta-

"Hyvää iltapäivää, anteeksi että olen myöhässä! Minä olen teidän sijainen tänään, sillä Seokjinillä on työpalaveri parhaillaan." hihkaisee pitkä, noin 50v nainen iloisesti ja avaa meille oven kuvaamataidon luokkaan.

Tiiäksä kuka toi on? -päätän kysyä Taehyungilta, sillä en ollut koskaan nähnyt kyseistä opettajaa, mutta Tae kävi jo neljättä vuotta tätä koulua niin ehkä hän tietäisi.
"Aa joo, hän Yūri Nakamo, Japanista." Taehyung vastasi melkein heti ja valitsi nyt istumapaikkaa luokasta.
Nyökkään toiselle vastaukseksi enkä ala kyselemään enempiä tästä Yurista. Haen oman, keskeneräisen työni ja menen istumaan Taen viereen.
Teen fanarttia, lempibändini Super Juniorin jäsenistä.

*🕑➡️🕝*

"Hei, Tae onks sul lainata mustaa akrylliväriä, mun on loppu" kysyn toiselta pieneen ääneen.
"Ääh sori, mulki loppu viimekerral.  Tartteisin itekki. Hei Yuri, mistä me saadaa musta akrylliväriä, kun molemmil on loppu?"
"Käykää hakemassa kuvaamataidon ja käsitöitten varastosta, siellä pitäisi olla" Yuri vastaa Taehyungille.

Niimpä me nousemme penkeiltämme ja lähdemme kohti luokkamme ovea. Varasto on kerrosta alempana, kieliluokkien vieressä.

"Toivottavasti siel sit on sitä värii, en haluis et mun kauan tehty maisematyö jäis kesken sen takia ettei koulul oo varaa ostaa tarpeeks paljon värejä" Taehyung sanoo ja puhaltaa hiuksensa pois silmiensä edestä.
"Niimpä, mullaki jäi Yesungin hiukset ihan kokonaa kesken. Just mun bias super juniorista, haluun panostaa sen tekemisee enkä-"  "shhh" -Taehyung keskeyttää minut ja laittaa etusormensa omille huulilleen.
Mitä nyt? -Kuiskaan ja katson hämmentyneenä toista.
"Kuuleks sä? Tuolt varastost kuuluu jotain äänii" Taehyung kuiskaa ja osoittaa varaston suuntaan, joka on noin viiden metrin päässä meistä.
Jään kuuntelemaan keskelle käytävää, ihan kuin sieltä kuuluis ähkimistä..

"Kuitenki Yoongi ja Jennie pitämäs taas hauskaa siel, mennääks vaa takas luokkaa" Päätän kysyä, sillä en tosiaan halunnut nähdä kumpaakaan heistä nyt.
"Eiei ku mennään kattomaan lähemmäks" Taehyung vastaa hiljaa ja lähtee kävelemään kohti varaston ovea. Ovi on raollaan

"Ahh aaaahh, viel vähän kovempaa oppaaAAhh!" -Kuuluu tiheää huohotusta ja ähkimistä.
Silmäni pyöristyy ja kohotan kulmakarvojani.

"Hhh hhh hhh mä tuun ihan just, vielä vähän rajummin, aaahh just siitä, siin tuntuu hyvältä mmm!"
Tämä voihkian ääni kuunostaa aika matalalta ollakseen tyttö.
Taehyung tirkistää oven raosta varovasti.
Tovin kuluttua hän kääntää katseensa pois hieman järkyttyneenä.

Mitä siel voi olla noin pahaa? I mean, oon nähny ennenki meijän koulun oppilaita höyläämäs toisiaan ja niin on varmasti Taehyungkin.

Katson itsekkin oven rakoon, Taehyungin astuessa pois tieltä.

ENGLANNIN OPETTAJAMME NAMJOON JA KUVIKSEN OPEMME SEOKJIN??
Varsinainen työpalaveri...