Jungkookin pov.
Olin laittanut hetki sitten viestiä Hoseokille, sekä Jiminille jos he voisivat tulla käymään jossain vaiheessa. Taehyung on koko ajan ollut kanssani, kerran hän kävi kanttiinista ostamassa itselleen RedBullin mutta oli senkin jälkeen tullut heti takas huoneeseeni.
"Ooks sä ennen ollu sairaalassa?" -Kysyy Taehyung hetken hiljaisuuden jälkeen.
Noh, oon mä mutten silleen et ite oisin ollu potilaana. Sillon kun isä joutu onnettomuuteen nii käytiin tääl katsomas häntä, ja äiti käy vieläkin siinä toivossa että tämä heräis vielä joku päivä mutta mä oon jo hyväksynyt tosiasian." -vastaan oltuani ensin hetken hiljaa.
"Aih,, otan osaa. Mä en tienny että sun isä on huonos kunnos. Mites nyt-.... Tai siis-"
"Isä on aivokuollu" -keskeytän Taen yrityksen etsiä oikeita sanoja tilanteeseen.
Tae hieman liikuttuneena ja jokseenkin järkyttyneenä ottaa minut syleilyyni.Olen päässyt isäni tapaturmasta yli, mutta muistot tuli pintaan kun sanoin ääneen hänen aivokuoliosta..
Kyynel vierähtää poskelleni, joten tarraudun vielä hieman kovemmin kiinni tuohon hyvän tuoksuiseen poikaan."Mä- oon tosi pahoillani. En yhtään tiennyt..." Poika kuiskaa hiljaa korvaani, ja vetisin silmin siirtää katseensa omien silmieni korkuudelle.
En sano mitään, nojaudun vain toista vasten uudestaan."Mites täällä voidaan?" -Kuulen kovaäänisen, Hoseokin kailottavan sauraalahuoneeni ovelta. Hän astuu suklaarasian kera ovesta sisään huoneeseeni, Jimin aivan hänen kannoillaan.
Nooo, miltä näyttää? -Kysyn vitsillä, naurahtaen ja käännän poskeni jolloin turvonnut kasvonpuoliskoni näkyy oven suuntaan.
"Vittu sul on vieläki yhtä paska huumorintaju, pitäiskö täräyttää uudestaa?" Hoseok naurahtaa ja heittää petini jalkapäähän suklaarasian. Korotan käsiäni jalkojani kohti, ja nappaan suklaarasian käsiini.
"En löytäny muuta kuin rakkaudella- varustettuja suklaarasioita joten tuunailin sitä hieman omin kätösin" Hoseok irvistää.
Irvistän pojalle takaisin, ei saatana poika osas olla 'luova'
Myös Jimin piti kädessään jotain paketoitua. Hänen huomatessaan että katseeni kiinnittyi tämän kädessä olevaan pakettiin, Jimin nostaa pienen, jääkiekon muotoisen esineen Hello Kitty lahjapaperiin käärittynä. Poika heittää paketin minulle, se on yllättävän kevyt.
Ei täällä ainakaan jääkiekkoa olisi."Hei, unohtuks nyt jotain? Jimin, mä e n käytä nuuskaa!" Huudahdan pojalle silmiäni pyöritellen. En kuitenkaan vielä avaa pakettia.
Jimin hymyilee mystisesti. "Avaa nyt vaan" poika vastaa leveä virne kasvoillaan.
Repäisen hitaasti lahjapaperia rikki, ja kurkistan paperiroskan alle:"Pallivahaa, oleks sä tosissas?" Naurahdan Jiminille ja yhdyn nauruun hänen, Hoseokin ja Taehyungin mukaan.
"Ihan vaa sitä varten et bollssit hyväs kondikses sitte ku täältä pois pääset, ja mahdollisesti pääset läheisiin tunnelmiin ton sun komistuksen kaa!" Jimin hymyilee kulmia kohottaen.
Punastun hieman, ja käännän katseeni kohti Taehyungia. Tämä kuitenkin vain nauraa noitten urpojen jutuille, joten omaksi helpotuksekseni tilanteesta ei tullut cringe.On mulla kyllä urpot ja ihanimmat parhaat kaverit. Makaan pahoinpideltynä, tippa kädessä sairaalasängyssä, ja jätkät tuo mulle 'parane pian' -lahjoina idiootille osoitettua suklaata sekä pallivahan.
_______________________________________
Pitkästä aikaa uutta osaa, toivottavasti ette ihan kokonaa oo ehtiny unohtaa mua, tai ainakaa tätä tarinaa. Tosiaan mul on nyt kirjottaminen jääny mun lemmikin kuoleman, sekä muutaman ihmissuhdekriisin takia nyt vähän tauolle, ja oon pahoillani siitä. Nyt kuitenki ool saanu asiat jokseenkin järjestykseen, jonka takia oon taas saanut motivaatiota kirjoittaa. En usko et mult kuitenkaa tulee normaaliin tahtiin uusia osia, mut lupaan et pyrin ainaki siihen että 3 viikossa. Toivottavasti ymmärrätte, ja jaksatte viel lukee tätä<3
Ja okei, viimesenä. Ei viime, vaan sitä edellises osas kiittelin jengii 600 lukukerrast ja nyt teitä on siellä herran jestas yli 800??? Ootte oikeesti lovee!!Muista vote jos dikkasit :3
Kiitän ja kuittaan~
YOU ARE READING
Rajansa kaikella./ ~Taekook
Romance•Satunnaisen epäaktiivisesti lukuja julkaisen •Luethan omalla vastuulla!