5 Luotia || Taekook

18. Epäonnistunu ihminen

Osa 18
-Epäonnistunu ihminen

*Jungkook nk.*

Istuin Yugyeomin, Hoseokin, Minjaen, Sungjaen, Eunwoon ja Jaehyunin kanssa jossain huoltsikan pihassa litkimässä kokista ja puhumassa paskaa. Tae oli mennyt tapaamaan Jiminiä, joten ehkä nyt olisi hyvä hetki taas nähdä frendejäkin. Olin kyllä käskenyt Taea olemaan varovainen ja pysymään ihmisten ilmoilla. Tuskin kukaan sille mitään tekis keskellä päivää jos ympärillä on paljon porukkaa näkemässä.

Mielessä oli myös ollut selvittää välit Jiminin kanssa. Mähän olin silloin yks viikonloppu hakannut sen sairaalakuntoon eikä me sen jälkeen olla vaihdettu sanaakaan. Se on varmaan vielä katkera mulle, mutta olis Taen takia tärkee saada välit kuntoon.

"Kook? Herätys äyssi, sä et kuuntele ollenkaan" Eunwoo tuhahti.

"Ikävä Rosee vai?" Yugyeom sanoi ihan vain vittuillakseen. Kaikki heistä tiesivät Rosen olleen ehkä mun kaikkein epätoivoisin pano jota oon katunu kyllä myöhemmin.

"Sulla taitaa olla ikävä mun nyrkkiä" tuhahdin vain kiinnittämättä edelleenkään huomiota heidän keskusteluihin. Jaehyun oli onneksi pitänyt turpansa kiinni mun ja Taen jutusta, kertoisin kyllä sitten kun on sen aika.

Pysyin omissa ajatuksissani vielä hetken, kunnes puhelin soi. Se oli Johnny. Jaehyunilla on se porukka kavereita, joita mä en juurikaan tunne ja Johnny on yks niistä. Johnnyn tiedän joten kuten vain, koska se on Jaehyunin kämppis. Se ei oo tainnut koskaan soittaa mulle. Mikäköhän sillä nyt yhtäkkiä on?

"Mitä?" Vastasin puhelimeen. Linjalla oli hetken hiljaista.

"...jungkook?"

"Joo mä oon, mitä asiaa?"

"Et oo tainnu lukee mun snäppiä vielä..." tuo sanoi ääni melkein väristen.

"Joo en, nii mitä?

"Se on uutisissa... Taehyung... S-se.. se on ammuttu. Ja joku Jimin kans" Johnny sopersi puhelimeen. Tuntuu kuin sydän olisi juuri pysähtynyt. Kai mä kuulin väärin? Ei voi olla...

"Siis MIKÄ oli?!" Sain sanottua. Kaikki happi oli hävinnyt keuhkoista enkä saanut henkeä.

"Se on just uutisissa. Taehyung ja Jimin on ammuttu..."

"Mis ne on nyt?" Sain vielä sanottua, vaikka paniikki tunki jo väistämättä läpi.

"Kai sairaalassa. Joku ohikulkija oli soittanu sinne ambulanssin" Löin luurin korvaan.

"Jaehyun, tarvin kyytiä nyt heti" onnistuin jotenkin saamana nuo sanat kurkustani, vaikka tunsin jo paniikin ja itkun ottavan minut valtaansa. Jaehyun pyöräytti silmiään ja oli kai taas sanomassa jotain siitä, miten ei ole mikään taksikuski, mutta vakavoitui kun näki ilmeeni. Nyt oli tosi kyseessä.

"Okei, mihin mennään?" Tuo kysyi samalla, kun lähti kävelemään autolle.

"Sairaala. Taee... s-sitä on ammuttu"

"Eikä..." Jaehyun näytti järkyttyneeltä ja kiirehti askeliaan.

Pakko päästä sairaalaan. Pakko nähdä Taehyung. Se ei voi kuolla, ei vaan voi. Ainoat asiat joita pystyin juuri nyt ajattelemaan.