Rajansa kaikella./ ~Taekook

27. Pitkästä Aikaa, serkku!

Avaan unisena silmäluomeni. Aha on aamu. Auringon säteet pilkottivat kaihdinverhojen väli suoraan silmäluomiini, ja ilmeisesti siihen olinkin herännyt.

Ai sä haluut tietää eilisestä?

Nohh, loppuilta meniki sitte piilotellen herra iso-herraa ja hänen armeijjaa, sillä toi jorgos hälytti sitte 20 muuta täyteen pumpattua isokokoista miestä paikalle, ja jouduimme hieman kusi sukassa juoksemaan yhden jos toisenkin näistä isojen miehien jahtaamana muunmuaassa paikallisen pikkukaupan hyllyjen välissä, taidemuseon käytävillä (museon jo sulkeuduttua), sekä jonkun ison kerrostalon rappukäytävässä. Hotellille oltiin kuitenkin selvitty kaikki elossa, ja ehkä ihan hyvä et tänään vaihetaan maisemaa, sinne Hwasan serkun luo.
En ois uskonu et jollain noin pahasti menee tunteisiin pari ala-ikäistä poikaa baari-iltaa viettämässä. Tai sitten tää sirkuspelle ja hänen norsujoukko on vain kasa homofoobista sakkia jotka ei arvostanu julkisen baarin vessassa panemista. Ken tietää? - (EI siis se barbie!^)

"Huomenta" toivotan haukotellen muille unikeoille. Kukaan ei ollut vielä noussut - lukuunottamatta Baekhyunia joka oli viettänyt yönsä Hwasan kanssa lusikassa, mutta oli nyt poistunut jonnekin.
"mehmnnm hhuomenta, paljoks kello on?" kuulen tutun äänen yläpedistä. Unisena kauvan puhelimeni tyynyni alta ja katsahdan lukitusnäyttöäni saadakseni vastauksen Taehyungin kysymykseen.
"Öömm ööh 11:40" vastaan yhä unisena. Tunnen Taehyungin pompahtavan yläpedissään, mitä saatanaa ny?
"Kaverit hei, eiks meijjän huoneen luovutus oo kahdeltatoista??" Tuo huudahtaa jolloin minä, Hoseok, Jimin ja Hwasa yhtälailla pompahdetaan sängyistämme puenenpaniikin vallatessa kehoihimme.
Voi helvetti, oltiin kaikki unohdettu se huoneen luovutus-
Siitä sitte kaikki äkkiä ylös pakkamaan kamoja ja pukemaan vaatteita.
"Miks ei kukaa ilmoittanu että tää huoneen luovutus-aikaraja on näin perseestä?" Hoseok, joka on porukan unikeko parkaisee kaivellen samalla sängynalustaansa.

-------------

Onneks se ei oo iha minuutin päälle
Viiletämme kaikki kolmea yli kohti hissiä, ja sillä alas maantasalle.

*Hwasa puhuu Japania respan naiselle* vilkutan naiselle ja poistumme ulos raittiiseen, hieman sateiseen ilmaan.
"Mitä sä sanoit sil?" Jimin kysyy Hwasakta päästyämme hotellin vastapäätyö sijaitsevalle bussipysäkille.
"Pahoittelin vaa sitä et oltii hieman yliaikaa ja sit kiitin palvelusta"-Tuo vastaa ja katsahtaa bussipysäkin seinässä olevaan aikataulu julisteeseen.
"Seuraava bussi Kyotoon lähtee viistoista yli. Ei tarvii ku kymmenen minuuttia venailla." Hwasa sanoo tyytyväisenä. Tyttö on ainoa joka saa ollenkaan selvää Japanin-kielestä, saati sitten japanin tieverkosto kartoista ja aikatauluista.

Jäämme venaamaan bussia.

------

Bussi pysähtyy vinkuvineen renkaineen pysäkin eteen, jonka jälkeen avautuu aivan yhtä vinkuva bussin etuovi. Hwasa astuu bussiin ensimmäisenä, koska on ainoa joka japania osasi, joten tämä oli lupautunut maksamaan meidän muidenkin matkat, ettei tulis mitään turhaa säätämistä. Ja noh,, ehkä ihan hyvä niin.

*bussissa kuulutetaan jotain Japaniksi.*
____
"Hei, seuraaval pysäkillä me jäädään!" Hwasa hihkaisee meille muille ja painaa bussin katossa sijaitsevaa stop-nappia.
Jes, vihdoin. Tää bussi on ihan tunkkanen.
Hwasa oli sanonut, että joku tämän serkun työntekiöistä joka oli tuon keikoilla mukana henkilökuntana, tulisi hakemaan meidät bussipysäkiltä.
Poistumme bussin takaovesta, ja Hwasa huikkaa kuskille jotain, luultavasti kiitoksen tapaista.

"Onks tietoo millanen auto se on millä meidät tullaan hakemaan?" Taehyung kysyy kun olemme kaikki päässyt matkalaukkujemme bussiaseman parkkipaikalle.
"Ei mut eiköhän se oo aika ilmiselvää, täytyy vähä kattella" Hwasa sanoo ja nousee varpailleen tarkastellakseen parkissa olevia autoja.
"Tuollahan se!" Hän huudahtaa ja nyökkää päätänsä tummansinisen limusiinin suuntaan.
Niimpä tietysti, se kaikista arvokkain auto arvokkaalle artistille.
Kävelemme auton luo, ja Hwasa koputtaa limusiinin tummennettuun etuikkunaan ja ikkunan avauduttua tyttö avaa suunsa.
"Moikka! Sä ilmeisesti viet meidät mun serkun luo?" Tuo kysyy.
"Kyllä, ja mun käsittääkseni sä olet Hwasa?" Tuo mies ratissa vastaa ja Hwasan nyökättyä menemme istumaan limusiinin takaosaan, lukuunottanatta Hwasaa joka jäi istumaan kuskin viereen, apukuskin paikalle.
__
 
En tiedä kauanko automatka vei, ehkä 20 tai 30 minuuttia. Pysähsymme limusiinilla ison, vaalean, kaksikerroksisen villan autokatokseen. Astumme kaikki pihalle limusiinista, ja jäämme ihastelemaan tuota taloa ulkoapäin katsottuna. Hwasan serkku onkin meitä jo vastassa huvilan terassilla, ja Hwasan astuessa etupenkiltä tulee avosylin tämän luo.
"Moi Taemin!! Ihana nähä sua, pitkästä aikaa!" Hwasa huudahtaa iloisena ja menee halaamaan serkkuaan, Taemimia.
_______________

~~
Moikkaa! Eilen ko heräsin ja tulin wattpadii nii huomasin että ei perkule, 10k lukukertoi on menny täytee! Kiitos ihan jokaiselle, ette uskokkaa kui iloinen oon siit et teit oikeesti kiinnostaa lukee tätä<3 Ja hei, jos teil on jotain ideoita 10k lukukerran spessua varten nii ehdotuksii saa kommentoida! Toivottavasti tykkäsit tästä osasta:3

Kiitän ja kuittaan ^^
~ananaspalmu