New life (in Finnish)

Paluu

Ok, mä rakastan tota biisi, joten nyt teki saatte kuunnella sit sen! ;)

Harryn nk.

"No, mitä?" Anna kysyi katsoen meitä nenänvartta pitkin.

Katsoi tyttöön. Inhosin sitä, miksi Emman kanssa olo oli hänet tehnyt.

"Voit, lopettaa ton esittämisen!" sanoin kovaan äänen melkein huutaen.

"Minkä esittämisen? Te ette koskaan tuntenu oikeeta mua. Te tunsitte sen masiksen, joka ei osannu olla," Anna sanoi nauraen.

Otin hänen olkapäistä kiinni ja ravistin pitkään ja hartaasti. Ensin Emma ja sitten Anna. Miksi pidin aina pahimmista ämmistä. Toisaalta ihastuin Annassa kaikkeen, mikä ei ollut ämmää, mutta se ei muuttanut mitään.

"Harry lopeta, se ei varmaa tykkää, kun kävit sen päälle. Sehän on piru. Tätä nykyä," kuulin Louisin sanovan inhoavasti vieressäni.

Katsoin Annaan murhaavasti, koska hän oli murhannut Annan, josta minä pidin. Sitten yhtäkkiä, ilman varoitusta, hän purskahti itkuun. En minä voinnut olla säälimättä Annaa.

"Mikä hätänä?" kysyin ja viha oli hälvennyt ja sen tilalle oli tullut huoli.

Olin laskeutunut Annan tasolle, koska tämä istui maassa. Yhtäkkiä Anna halasi minua. En tiennyt, mitä tapahtui, mutta olin onnellinen, että vanha Anna oli palannut, kuin puolen vuoden lomalta.

"Mikä nyt tuli pikku päivänsäde?" kysyin Annalta ääni käheänä.

"Se.... mä... se...." oli ainut, mitä Anna sai suustaan, istuessaan siinä ostoskeskuksen lattialla.

Päätimme poikien kanssa salakuljettaa Annan pois täältä. Ostoskeskus poliisi oli lähettänyt meihin jo muutamia varoittavia katseita, kun raahasimme Annaa ovesta ulos ja Liamin äidin autoon, joka ihme kyllä oli ollut kotona. Muistan vieläkin, kun Anna raivosi meille, ettei hänellä ollut mitään syytä jättää meitä. Mutta toisin oli käynnyt.

"Haluutko nyt kertoo, miks jätit meijät vaikka sanoit ettei sulla oo mitään syytä tehä niin?" kysyin hymyillen haikeasti, kun olimme päässeet Liamille kotiin.

"Se sano, et se heittää teijät ulos koulust ja mut kans, jos en oo sen kaa. Mä en ees tiiä, miks se halus et mä oon sen toinen käsi, mä en oikeesti tiiä," Anna itki ja kertoi selvästikin kaiken, mitä oli salaillut.

"Ei sun tartte pelkää, mitään tollast. Ku ei sil oo mitää valtuuksii heittää ketään koulust ulos ja tyttö ootko koskaan kattonu peilii? Sä oot upee! Ehkä sen takii se halus just sut," sanoin pitäen Annan kädestä kiinni.

"Mitä mä teen? Mitä mä sanon? Et mä en haluu olla enää sen kans, et mul on nyt oikeit kavereit?" Anna kysyi.

"No, joo, jotai semmost varmaa, en mä tiiä. Eikä se oikeestaa oo mun asia," sanoin kohauttaen hartioitani.

Anna näytti itkeneenäkin upealta, vaikka oli itkenut monta tuntia putkeen. Kaikki meikki Annalla oli ollut, oli nyt poskilla, mutta silti hän näytti minusta aivan upealta. Katsoin Anna hymyillen ja hän ei huomannut, mutta se ei haitannut vaan oikeastaan oli hyvä.

Siinä Anna vain istui pää polvissa hytkien itkun voimasta. Teki mieli halata häntä ja niinhän minä tein. Muut pojat olivat istumassa takanamme sohvalla ja katsoivat jotain turhaa leffaa.

Muutkin olivat antaneet anteeksi, mutta eivät silti luottaneet Annaan niin kuin minä. Päästin irti Annasta, joka nosti päänsä polvista ja hymyili minulle haikeasti.

"Mihin sä meet yöks?" Ku etkö ollukki Emmalla?" kysyin Annalta.

"Ööööö.... varmaa jonnekki hotellio," tyttö vastasi ja näytti surulliselta.

"Liam?" kysyin, koska kukaan ei keskittynyt minun ja Annan keskusteluun.

"No,mitä nyt?" Liam kysyi huolestuneella äänellä. Hän oli aina ollut anteeksi amtavainen ja ymmärsi, miksi Anna oli tehnyt, mitä oli tehnyt.

"No tällä meijän pikku prinsessalla ei oo mitään paikkaa johon mennä," kerkesin sanoa ennen kun kuulin jo vastauksen.

"No tietty on se jää tänne!"  Liam sanoi hymyillen. "Tietty," hän mutisi vielä hilajaa naureskellen lopuksi,mutta olin ainoa, joka kuulisen.

"Te ootte liian kilttei, mut kiitos," sanoi Anna hymyillen ja antoi suukon poskelleni. Olin pakahtua onnesta, ilosta ja kaikista niistä tunteistä, joita nyt sellaisessa tilanteessa voi tuntea.

Hei taas ja kiitos, kun luet mun ficcii. Ja sori jos etenee liian nopee. Ja no eips muuta. Ainii jos joku asuu lähel korsoo vantaal nii tulkaa ihmees 17.00 sinne  pikku S-marketille ja ksupermarketille nii saatte yllätyksen jossa mä oon mukan! ;) Ja mä en sit kertonu mitää.:D Ja pitäiskö mun vaihtaa toi kansi? Kommatkaa ja äänestäkää pliis! Ja tohon kymymykseen haluisin vastauksen.:)
Julia kiittää ja kumartaa!:)