Parhaat kaverit Ivy ja Evelyn päättävät viettää ikimuistoisen viimeisen vuotensa ylä-asteella. Entä kun tytöt rakastuvat koulun tunnetun mopoporukan parivaljakkoon Lucaan ja Alexiin.
"sieltä se taas tulee" "älä liiku" "älä kato taakses"
"lähetää uim...
~Ivy nk~ Hyppään bussin ovista ulos ja lähden kävelemään koululle päin ihmismassan seassa. Olen juuri saapunut koulun eteen odottamaan Eveä, jonka äitipuoli ajaa parkkiin. Tyttö tulee luokseni ja olemme lähdössä kävelemään koulun pihaan, kun joku törmää minuun aika kovalla vauhdilla, hyvä että pysyin juuri ja juuri pystyssä. "Kattosit vittu etees välillä" tokaisen vittumaisesti ja käännyn vasta sitten katsomaan itse henkilöä. Hitto. Eve nauraa vieressäni, kun muutun punaiseksi ja kadun jo nyt sanojani. "sori" minuun törmänneen pitkän, hiton kuuman Lucan äänen omistava poika sanoo ja jatkaa nopeasti matkaansa poikien luokse. "Vittu" tokaisen peittäen käsillä kasvoni tuon kadottua porukkaan. Saan vain naurua vastaukseksi, todella paljon naurua "Hienosti Ivy. Ees mä en oo noi tunari" Eve nauraa vieressäni maha kippurassa. "Etpä, sä vittu kaadoit maidot Alexin rintakehälle ja kaiken kukkuraksi heitit perunan suoraan sen otsaan" sanon ja tirskahdan eilen ruokalassa tapahtuneelle. Syömme nätisti, kunnes yhtäkkiä kuuluu "AI VITTU" ja penkki kaatuu vastapäätäni olevan vieressä ja sitten kaatuu jo Even penkki vastapäätäni. Katson kummissani tapahtunutta. Alex on rintakehästään maidon peitossa, jota Eve yrittää pyyhkiä. Sekä tuon pojan otsaan lensi peruna, jota Eve selittää kumiperunaksi. Huomaan Even kasvoille nousevan huvittuneen ilmeen myös eilisestä ruoka episodista."Mutta mä en sentää oo ihastunu" Tuo tokaisee. Totta, tuota en tullut ajatelleeksi, joten päätän väin pysyä vaiti, joka saa tytön pukkaamaan minua kylkeen ja jatkavan matkaa koulunpihalle.
"Mitä teet ensviikonloppuna?" Eve kysyy yhtäkkiä, kun olemme meille tutuksi tuleessa pöydässä. Tää on jo ihme et Eve kysyy jotai. "En vissii mittään, kui?" vastaan jolloin saan tytön pomppaamaan penkillä pystyyn ja nostamaan aurinkolasit kasvoiltaan. "No hyvä, sithä sä voit tulla meille yöks ku oon yksin taas kaks viikkoo." tyttö ilmoittaa innoissaan. "Käy mulle, pietää vaikka tyttöjen ilta" vastaan. "Älä unohda Aslania, se ei oo tyttö" Eve muistuttaa. Totta, se söpöläinen, mun tekis mieli aina varastaa se karvakamu, mun karvainen poikaystävä
Viimeinkin koulupäivä on ohi ja pääsen viimein lähtemään kotiin. Tosin kävellen tai bussilla ja päätän tyytyä kävelyyn. "Millä meet?" Eve kysyy. "Jalan" Vastaan. "No voin vaik tsippailla sun seurana ja pyytää Sofian hakee teilt?" Tuo ehdottaa. "Älä ees uskalla kysyy jotai noi tyhmää" Vastaan ja naurahdan. Saan tytönkin nauramaan. "Kuha ees mennää tallin kautta" sanon nopeasti perään. Tyttö nyökkää ja lähdemme kävelemään kohti tallia ja kotiani pää kolmantena jalkana. "Keltanen auto!!" huudan ja lyön tyttöä suoraan käteen. "Ai vittuu" tyttö huutaa silittäen kättään, jonka reaktio saa minut nauramaan. "Viittuu nauratko sinä minulle??! häh häh häh" Eve alkaa vittuilee, nyt on paras vaa juosta karkuu ja nopee. Otan jalat alleni ja lähden juoksemaan niin nopeaa karkuun kun jaloistani pääsen ja tyttö juoksee nopeasti perääni. Suoraan eteeni ilmestyy tyhjästä auto ja kerkeän juuri ja juuri pysähtyä, tallin eteen tosin. Heti kun auto menee ohi yritän jatkaa matkaani, mutta kompastun käpyyn, hiton käpy, suoraan tallin pihan eteen, kaikkien nähtäväksi. Eve ei näköjään kerkeä reagoida tarpeeksi aikaisin asiaan että kaadun, kun tuo juoksee täyttä perässäni ja kompastuu minuun niin että lentää ylitseni kuperkeikalla pääedellä selälleen maahan. Tyttö käkättää maassa pidellen mahaansa ja silmät vuotaen liian naurun seurauksena. Minäkin alan nauramaan tytön tarttuvalle naurulle, enkä edes tajua meidän tällä hetkellä nauravan suoraan tallin edessä, jossa on kaikki mopoporukan pojat tälläkin hetkellä. Kuulen vierestämme olevalta tallilta poikien puhetta ja naurua, kunnes mieleeni muistuu missä olemme. Nousen nopeasti asfaltista ja nostan Even pystyyn. "HITTO EVE LUCA ON SIELLÄ!!" Huuto kuiskaan tytölle. "Huua vielä vähä kovempaa nii loputki kuulee, jos ei kuullu jo" Eve nauraa vieressäni kun jatkamme kävelyä kohti kotiani. "Käyää ees kaupas, mul on jano" Eve ulisee vieressäni, se siis tarkoittaa että täytyy mennä takaisin päin tallin ohi. "Nii no ei meil mikää kiire oo, mut meiä pitää mennä tallin ohi taas" Vastaan. "Eli menoks" Eve hihkaisee tarraten minua hihasta kiinni ja kääntyy ympäri marssien tietoisesti kohti kauppaa.
Viimeinkin saavuin kotiin kauhean ja hauskan kävelymatkan jälkeen. Se oli todellakin häpeällistä ja toisaalta hauskaa, ei ainakaan iloa ja naurua matkasta puuttunut, mutta eipä meillä ikinä sitä puutu Even kanssa ollessamme.
Päivä on kulunut yllättävän hitaasti, jopa tappavan hitaasti minulle. Mutta viimeinkin kello on lähestynyt iltaan ja pääsen suihkun kautta nukkumaan. Istun puhelimeni ääressä kuunellen musiikkia samalla, kun juttelen snäpissä Even kanssa pääosin. "Meen suihkuu" kirjoitan viestin ja suljen näytön. Lähden kävelemään kohti suihkuhuonetta. Riisun paidan, seuraavaksi sukat, housut, rintaliivit ja alushousut. Laitan suihkun päälle ja säädän sen sopivan lämpimälle, odotan hetken aikaa ja astun suihkun alle. Annan veden virrata pitkin kehoani hiuksista alkaen. Huomaan polvessani haavan ja mustelman kaatumiseni ansiosta. Maailman hienoimman könyn, jonka jopa maailman kuumin Luca huomasi.
Kaivan kaapistani itselleni alushousut, liivit ja rusehtavan paidan päälleni.
¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
Kun olen viimein saanut yövaatteet päälleni, nappaan puhelimeni ja lähden kävelemään kohti vessaa hampaiden pesuun. Jynssään hampaitani samalla snäpäten ihmisille ja laittaen öitä snäpin peilikuvana itsestäni. "Öitä" huuhdahdan äidilleni, joka istuu sohvalla katsoen televisiosta jotain. "Öitä, nuku hyvin kulta" äiti vastaa.
