Hidden in plain sight [FIN]

Untitled Part 1

Matematiikan tuntia on neljätoista minuuttia jäljellä. Aiheena on jakokulmat, joista Unna erityisesti pitää. Unna on saanut jo kaikki tuntitehtävät tehtyä, ja on päässyt lisätehtäviin saakka. Liinulla on vielä paljon tuntitehtäviäkin jäljellä. Hän on vain jutellut takana istuvan silmälasipäisen pojan kanssa. Vähän väliä opettaja huomauttaa Liinua ja Maxia tunnilla keskustelemisesta, mutta sillä  ei näytä olevan mitään vaikutusta. Max kyllä yrittää saada Liinua rauhoittumaan ja olemaan hiljempaa, mutta hänkään ei siinä onnistu. Opettaja tulee Unnan luokse, ja kehuu häntä siitä, että hän on tehnyt paljon tehtäviä. 

Tuntia on enää seitsemän minuuttia jäljellä, kun Liinu alkaa keskittymään. Hän alkoi miettimään kovaan ääneen "Kerro, vähennä, jaa, pudota, vai miten se nyt menikään!" Se alkoi ärsyttämään Unnaa niin paljon, että hänen kyntensä alkoi muuttumaan. Niistä tuli harmaat ja niistä tuli terävät. Hän huomasi sen juuri ajoissa, ja kysyi opettajalta "Voinko käydä vessassa?" "Vähän aikaa tuntia enää jäljellä" opettaja vastasi ystävällisellä äänellään. Ikinä ennen Unna ei ollut valehdellut, mutta nyt hän teki sen, kun hän sanoi "Minua tekee pahaa!" Oikeasti Unnan oli vain pakko päästä pois luokasta rauhoittumaan. 

"Tunti loppui!" opettaja huusi. "Läksyksi tulee sivulta 39 tehtävät 1-5." Unna  huokaisi helpottuneena. "Olette vapaita lähtemään!" opettaja jatkoi vielä.

Kun Unna ja Liinu olivat koulun syksyisen ruskaisessa puutarhassa, Liinu kysyi "Muistatko, että tänään on täysikuu?" Unna vastasi hieman epävarmasti, sillä hän oli unohtanut täysin, että ihmissusilla oli aina täyden kuun aikaan kokous. Mutta silti hän vastasi "Kyllä, mitä siitä?" Liinu vastasi hieman arasti, sillä Unna näytti muuttuneet aivan yhtäkkiä. Hänen silmänsä muuttivat väriä ja kynsistä tuli harmaat, koska Unnaa jännitti kiperä tilanne. "Etkös muista mitä teemme aina puolenkuun aikaan?" Liinu kuitenkin uskalsi kysyä. Unna oli taas palannut normaaliksi, mutta hänen äänensä väpisi edelleen. "Olemme kotonasi pitämässä puolenkuunjuhlat." Unna vastasi. Samalla hän muisti, että viime kerralla se ei ollut toteutunut, koska Liinun oli pitänyt olla isoäitinsä hautajaisissa. Mutta koska hän muisti mitä viime kerralla oli tapahtunut, hän jatkoi nopeasti "Mutta minun mummuni tulee tänään kylään meille, joten on pakko olla kotona." Liinu ei uskonut nopeasti tullutta selitystä, vaan lähti apeana kulkemaan kohti kotiaan mulkaisten taakseen vain "Ok." 

Kotiin tultuaan Unna teki läksyt, söi välipalaa ja odotti iltaa. Illan koittaessa hän lähti kohti synkkää metsää. Nopeasti hän tunsi muuttuvansa ihmissudeksi. Hänelle tuli karvapeite, kynnet kasvoivat jo kolmannen kerran tänään ja silmät vaihtoivat väriä. Unna oli seitsemästoista paikalla ollut. Kaikkia tervehdittiin sitä mukaan, kun he saapuivat paikalle. Kun kaikki alueen ihmissudet olivat paikalla, johtaja eli alfauros ulvoi kuuluvalla äänellään tervetulotoivotuksen. Kokouksessa käytiin kaikkia tavallisia asioita. Kokous kesti noin kaksi tuntia, ja sen jälkeen ihmissudet alkoivat pikkuhiljaa lipua poispäin. Kaikki toivottivat toisilleen hyvät yöt. "Hyvää yötä Kimb" Unna sanoi. Kimb vastasi "Hyvää yötä Ulf"

Jatkuu seuraavassa osassa.

PS. Unnan susinimi on Ulf😊