Black Tiger [Taekook]

[1] "Déjà-vu"

˚✧₊ Luku 1. "Déjà-vu" ˚✧₊
_________________________

『𝐓𝐚𝐞𝐡𝐲𝐮𝐧𝐠 𝐩𝐨𝐯』

"A-anteeksi, että olen myöhässä." saavun luokkaan nolostuneena, sekä kumarrellen.

"Ei se mitään, tosiaan tässä on uusi luokkalaisenne Kim Taehyung.", noin viisikymppinen mies opettaja esittelee minut luokalle.

"H-hei...", sanon ujona, ja yritän pitää katseeni oppilaissa.

"Voit mennä istumaan paikallesi.", mies sanoo ja osoittaa sormellaan paikkaa.

Nyökkään ja kipitän nopeasti istumaan paikalleni ja siirrän katseeni vierustoveriini, joka vilkuilee minua vähän välein. Nostan toista kulmaani kysyvästi.

"Noniin aloitetaan tunti siten, että otatte parit.", opettaja sanoo.

"Haluatko olla mun pari?", mustahiuksinen kysyy minulta ja minä taas nyökkään vastaukseksi, sillä olenhan niin saatanan hiljainen persoona.

"Oot siis Kim Taehyung?.", mustahiuksinen kysyy kaivaen repustaan kirjoja pulpetille.
"Joo.", sanon ujosti.

"Jeon Jungkook.", poika esittelee itsensä hymyillen ja väkisin minunkin huulilleni tulee leveä hymy.

"Tää on tosi tyhmä kysymys, mutta ollaanko me tavattu ennen?", kysyn pojalta, sillä ihan kun olisin nähnyt tämän kasvot jossain ja nimikin kuulostaa niin tutulta.

"Mä miettisin aivan samaa, mutta ei me kai olla?", poika sanoo kohottaen olkiaan.

Mumisen vain vastaukseksi jotain epäselvää ja pian aloitamme meidän parityön. Koko tunti menee vain siinä, kun silmäilen pojan kauniita kasvonpiirteitä ja samalla miettien, että miksi ne nyt niin tutut on?

❀ ❀ ❀

Istun yksinäni ruokalassa pyörittäen lusikkaani jossain koulun halppis kasvis kukkakaali sopassa. Hetken siinä omissa maailmoissa oltuani Jungkook ilmestyy luokseni.
"Saako istua?", poika kysyy lempeästi hymyillen kusenkeltainen tarjotin käsissään.
"Tottakai!", sanon hymähtäen ja aloitan syömään.

Siinä me sitten nuoremman kanssa jutellaan niitä sun näitä perus settii, kunnes kello kilahtaa ja toinen luokka onkin jo kiitänyt ruokalaan, ihme kyllä sillä kaikkihan vihaa koulun paskaa ruokaa? Täällä näköjään oppilaat pitivät siitä.

Nousemme ylös, sillä kolmannen vuoden opiskelijat saapuvat ruokalaan ja heitä sitten kannattaakin varoa, sillä noh olemme heille kuin ala-aste ikäisiä?

Haen naulakosta takkini samalla odottaen Jungkookkia, joka viipottaa ihmislauman keskelle hakemaan omat kamppeensa. Ei kestä kauaa, kun mustahiuksinen on jo edessäni nahkatakki päällään odottaen minua.
"Mennään.", tuo huikkasee ja käppäilee jo ulko-oville. Minä kun taas puolestani nyökkään ottaen nuoremman juosten kiinni.

Pian saavumme mustahiuksisen kanssa opettajien vihatummalle alueelle, tupakkaringille. Jungkook kaivaa taskustaan askin ojentaen minulle yhden, hemmetti juuri sitä punaista...

En todellakaan halua olla porukan nössö, joten otan röökin huulieni väliin ja Jungkook sytyttäen sen. Ajan kuluttua, kun oikea välitunti alkaa, niin porukkaa alkaa satelemaan paikanpäälle, jotkut omilla röökeillä ja jotkut taas pummien muilta, säälittävää...

"Kukas tää hienohelma on, Jeon?", ruskeahiuksinen poika kysyy vittuillen.

"Vitut se mikään hienohelma ole.", Jungkook ärähtää mulkaisten ruskeahiuksista.

"Ihan Kim Taehyung oon.", sanon piipittävällä äänelläni, joka kuitenkin jossain vaiheessa muuttuu matalaksi.

"Vai, että Kim, ootko Jeon:in heila vai?", ruskeahiuksinen jatkaa vittuillen.

"Nyt jumalauta.", Jungkook heittää röökinsä ja nappaa ruskeahiuksista kauluksesta kiinni.
Näen jostain kumman syystä Jungkookin silmissä helvetin tulen roihuvan. En kyllä tiedä miksi mustahiuksinen noin tunteisiin asian otti? Ruskeahiuksinen kusipää tarkoitti varmaan ihan vain läpällä koko asiaa.

Pian kuitenkin mustahiuksinen irrottaa otteensa kusipään kauluksesta ja kääntää katseensa minuun. Katson jätkää nostaen toista kulmaani.

Juuri kun jätkä on jäähtynyt vihasta, kusipää sanoo jotain mitä en itsekään olisi halunnut kuulla. Tämän jälkeen käännän katseeni mustahiuksiseen, joka heilauttaa nyrkkinsä kusipään kasvoille. No olisin minäkin tuossa vaiheessa jo vetänyt turpiini, kai...

Jungkook tarraantuu kädestäni kiinni samalla juosten ja vetäen minua perässäänsä. Käännän katseeni taakseni missä näen nuorisolauman jahtaavan meitä, hienoa ensimmäinen koulupäivä ja heti ongelmissa.

Siinä me sitten juoksemme, kunnes mieleeni tulisi niin sanotusti Déjà-vu. Olen kokenut melkein samanlaisen tilanteen mustahiuksisen kanssa, tai niin ainakin tunnen ja luulen...

Jungkook vetää minut nurkan taakse lukitsemalla minut seinään kiinni samalla vilkuillen, että mahtaako enää nuorisolauma seurata meitä.

Vien katseeni mustahiuksisen kauniisiin kasvoihin, ensiksi punertaviin huuliin, tämän jälkeen taiteellisen nenään ja lopuksi tummansuklaan kirkkaisiin silmiin. Pian myös tajuan, että olen saanut katsekontaktin jätkän kanssa. Ei voi muuta sanoa kun damn...

_________________________

Niin siis... Piti tosiaan tämäkin kirja jo julkaista kuukausi sitten, mutta ei se kai haittaa että kuukausi myöhässä, eihän?

Niin ja onhan mulla ollut taukoa, tämän WattPad suhteen, mutta siis 4K lukijoita Black Rabbit?! WOW, kiitos paljon kaikille lukijoille.

Mutta nyt mitä mä enää kiittelen eikun muuten, kiitos jos luit tänne asti. Tässä sulle ihan mitalli ja kruunu 🥇👑

Nyt toivotan teille mukavaa sunnuntaita ja mä pääsen vihdoin nukkumaan 😎🤚🏻

Hyvää yötä!

~Kpoppari~