Already read good books
5 stories
Opettelimme elämään ilman toivoa by Zsysch
Zsysch
  • WpView
    Reads 16,884
  • WpVote
    Votes 1,305
  • WpPart
    Parts 21
Seisoimme vierekkäin ja minusta tuntui, ettemme vielä koskaan olleet olleet niin kaukana toisistamme. Sakari oli ollut lähiaikoina ainoa pysyvä asia elämässäni ja välillä mietin, miten kauan se tulisi olemaan niin. Kun välillä katsoin sitä silmiin, en tiennyt kumpi meistä voisi luvata elävänsä pidempään.
Mä en ole esine by Vanileea
Vanileea
  • WpView
    Reads 60,348
  • WpVote
    Votes 3,981
  • WpPart
    Parts 17
Se otti mut mukaansa, kuin esineen. Kuin mulla ei olisi ihmisarvoa. Se puhui, kun en kuulisi sen sanoja. Best ranking: #3 romancessa || Cringe varoitus, vanha tarina||
Meidän tiet on pimeitä by Zsysch
Zsysch
  • WpView
    Reads 63,691
  • WpVote
    Votes 4,460
  • WpPart
    Parts 15
"Missä vitun välissä mä oon alkanut tykätä miehistä?" kysyin retorisesti. "Miehet on ihania", Sakari kommentoi. "Sukuvika, taas." "Tää on helvetin huono idea", sanoin itselleni ja isoveljeni tuhahti. "Sanopa elä muuta. Mut sä meet kuitenkin?" "Mä meen kuitenkin."
Matkalla kauas utuiseen huomiseen by Zsysch
Zsysch
  • WpView
    Reads 31,340
  • WpVote
    Votes 2,380
  • WpPart
    Parts 15
"Ei mitää, mä toivoinki et sä... tai siis, me tullaan pakettina Amandan kans tästä eteenpäin. Kyllä sä sen tiedät", sanoin hiljaa ja laskin toisen käteni Juhan hartialle. Se nojautui reittäni vasten ja annoin käteni kietoutua sen niskaan silittäen miehen solisluuta. "Mä tiedän. Ja mä yritin vähän niinku näyttää, että se on ihan okei", Juha sanoi ja naurahti sitten. "Jos mun lapsuuden kehdon tuominen ei vielä asiaa kertonu tarpeeks selkeesti." "Haluatko sä lapsia?" kysyin vakavalla sävyllä. "En mä tiedä. Tai no, oon mä sitä aina joskus miettinyt, varmaan kaikki on, mut en oo vielä kokenut palavaa halua päästä isäksi", Juha vastasi, se joi kahvistaan ja kiirehti sitten jatkamaan. "Mutta ei se haittaa mua, että mun miesystävällä on lapsi tai muuta. Kyllä mä pidän niistä, koska kyllähän niistäkin ihmisiä kasvaa."
Aamut kantaa rautahaarniskaa by Zsysch
Zsysch
  • WpView
    Reads 29,134
  • WpVote
    Votes 2,336
  • WpPart
    Parts 12
Ojensin röökin takaisin miehelle, kun se oli käynyt huulillani ja suljin hetkeksi silmäni. Juha liikahti hieman, sen käsivarsi painautui olkapäätäni vasten ja sitten kosketus oli poissa. Puuskahdin savut pihalle enkä edes miettinyt yskimistä, joten olin ehkä kuitenkin polttanut aina sen yhden liikaa. Silmäni räpsähtivät auki ja käänsin päätäni katsoakseni Juhaa, vaikka takaraivoni hieroutui paskaista seinää vasten. "Kiitti", sanoin sille ja se hymyili osittain. Sen suupielet värähtivät tupakan ympärillä ja halusin suudella sitä.