"Pieni vihje näin ystävien kesken - jos et kerran ole rakastunut häneen, sinun kannattaisi ehkä lakata tulemasta ammutuksi hänen vuokseen." Red Stron. Jassminadara Thomas. Cardiffin poliisin henkirikosyksikkö. Murhaajien nappaaminen Walesissa ei ole koskaan ollut - eh, räjähdysalttiimpaa. Best ranking: #1st in mystery. ** Varoitukset: Päähenkilöt ovat murhatutkijoita, joten tarinassa kuvataan murhatutkimusta ja väkivallan uhreja. Disclaimer: Tarinan idean pohjana toimii muualla kirjoittamani HP-fanfiction, joten vaikka suurin osa maailmasta on originaalia, alkuperäisen ficin muistoina vilahtelee satunnaisia sivuhahmoja Harry Potter -kirjoista (tarinan seuraaminen ei vaadi HP-maailman tuntemusta). Näiden hahmojen osalta kaikki kunnia kuuluu J.K. Rowlingille, eikä tämän tekstin kirjoittaja ansaitse tekstillään sen enempää rahallista kuin muutakaan materiaalista hyötyä. Muut henkilöt (sis. pääkaksikon) sekä tarina ja juoni ovat omaa käsialaani, ja näiden osalta all rights reserved :)

❝Etkö aio kysyä nimeäni, Curly?❞ Hänen äänensä tihkui vittuilua, ja minä pystyin vain kuvittelemaan vittumaisen virneen hänen huulilleen, vaikken edes tiennyt miltä hän näytti. ❝Ensinnäkin, olen Carly. Toiseksi, no?❞ kysyin töykeästi. ❝Harris. Harris Stewart.❞ ❁ Carly Jenkins on juuri valmistunut collegesta ja elämä näyttää hymyilevän hänelle... Vai hymyileekö? Carlyn koko elämä menee aivan sekaisin, kun hän joutuu veljensä huumekaupan takia vankilaan, ja hänet tuomitaan istumaan vuoden ajaksi tekoa, jota hän ei edes oikeasti ole tehnyt. Eikä siinä ole vielä kaikki: vankila on Lontoossa ja vieläpä miehille tarkoitettu sellainen. Vankilassa hän tosin tapaa hyvin viekkaan ja vitsikkään Harrisin, jonka kasvoja hän ei koskaan näe heidän välillään olevan betoniseinän takia. Voiko ihmiseen rakastua, vaikkei olisi koskaan nähnyt häntä? Sen Carly ainakin oppii, että rakkaus tosiaan on sokea. ❁ Ethän kopioi tekstiäni ilman lupaa, sillä tämä koko kirja on mielikuvitukseni tuotos. Teos on täysin fiktiota: hahmot, miljöö, tapahtumat ja niiden samankaltaisuus tosielämän henkilöihin tai tapahtumiin ovat vain sattumaa. Kirja sisältää: • Epäsoveliasta kielenkäyttöä • Seksuaalisia ja väkivaltaisia kohtauksia • Päihteiden käyttöä Korkein ranking: #1 in Teen Fiction // 25.11.2016 ❁

Arvoton. Negatiivinen. Turmeltunut. Onneton. Naurettava. Sitä kaikkea minä olen. En kiistä sitä, en aio valehdella. Minä olen paha. Pahempi kuin kukaan muu. Se kulkee veressäni. Se on kiinni sieluni syrjässä. Pahuus. Se kulkee joka päivä mukanani kuin varjo joka seuraa isäntäänsä. He eivät näe sitä, he eivät tajua sitä. He luulevat tuntevansa minut, mutta he eivät tiedä puoliakaan. Vain hän voi auttaa minua. Vain hän pystyy vetämään minut takaisin valoon. Vain hän voi pelastaa minut, hän jonka minä rikoin.

15-vuotias Siru on tehnyt päätöksen - hän ei aio koskaan päästää ketään kovan kuorensa sisään. Eihän hän edes usko tosiystävyyteen, eikä varsinkaan tosirakkauteen. Kunnes yhtenä iltana hän tapaa Mariuksen. Sen, joka voisi antaa hänelle ne molemmat. *** A/N: Tarina sisältää rankkoja aiheita, ahdistusta, kiroilua, päihteitä, väkivaltaisia sekä seksuaalisia kohtauksia. Älä lue, jos nämä ahdistaa tai koet olevasi liian nuori lukemaan esim. seksikohtauksia. En omista oikeuksia käyttämiini kuviin, kaikki on Pinterestin syövereistä kaivettuja. OMISTAN KAIKKI OIKEUDET KIRJAANI, JOTEN ETHÄN KOPIOI TEKSTEJÄNI TAI HAHMOJANI, KIITOS! PLAGIOINTI ON RIKOS.

~ Hän vain tuijotti minua. Hän katsoi minua suoraan silmiin, aivan kuin yrittäen nähdä, puhuinko totta vai en. Mutta minä tuijotin häntä itsevarmana takaisin. En suostunut siirtämään katsettani, en sitten millään. Se olisi heikkoutta ja minähän en halunnut olla heikko, olin vahva! Kuningas ei sanonut mitään. Ei sanaakaan. Olisi ollut paljon helpompaa, jos hän olisi huutanut minulle, jos hän olisi sanonut jotain hyvin sarkastista tai loukkaavaa. Sillä hiljaisuus joka ympäröi meitä, oli mitä epämiellyttävin asia koko maailmassa. Se hiljaisuus oli raskas taakka, joka tuntui painavan sydäntäni kasaan. Lopulta kuningas teki jotain, mikä sai minut hetkeksi hämilläni. Hän nojautui vieläkin lähemmäksi minua, niin että nenänpäämme melkein koskettivat toisiaan. Sydämeni jätti lyönnin väliin ja pidätin hengitystäni. Mahassani tuntuva kutiava tunne sai jalkani lihakset rentoutumaan. Ne muuttuivat hyytelöksi ja olin varma, että kaatuisin jos ottaisin yhdenkin askeleen. Kuningas tuijotti minua silmiin ja kuiskasi hyvin kolkolla äänellä, joka kaikui käytävällä: - Neiti Nordlund, muistakaa että minä en koskaan unohda. Hän räpäytti silmiään yhden ainoan kerran, ja heitti minuun yhden julman katseen. Sitten hän lähti viitta hulmuten, sydämeni kainalossaan. ~ Kolmen kuun valtakunta antaa nuorelle Ellelle toisen mahdollisuuden aloittaa uusi elämä, täysin uudelta pohjalta. Mutta lähtökohdat eivät ole kovin hääppöiset. Ensimmäinen päivä uudessa maailmassa saa yllättävän käänteen, kun Elle joutuu orjaleirille Alexin kanssa. Odottamattomien tapahtumien jälkeen Elle saa oppia, ettei toinen maailma eroa kovinkaan paljon ihmisten omasta. Päänvaivaa aiheuttaa oikukas kuningas, sekä hänen hovinsa ja myös kadonnut Alex. Miten Ellen käy, kun hän löytää itsensä kammottavasta tilanteesta, josta ei ole ulospääsyä?

Aina ja Ikuisesti on jatko-osa Kolmen Kuun Valtakunta tarinalle. Tätä kirjaa ei voi lukea ilman, että on lukenut ensimmäisen osan! ~Minä pelkäsin. Pelkäsin enemmän kuin koskaan ennen. Pelkäsin kiveä, joka nökötti muiden kivien vierellä. Se oli niin lopullista, niin surullista. Hän oli maan povessa, mullan alla. Hänen hento kehonsa oli maatunut jo muodottomaksi. Madot olivat syöneet hänen kuulaan ihonsa, hänen kauniit tummat silmänsä, hänen pehmeät hiuksensa. Häntä ei enää ollut, hän oli poissa, lopullisesti. Se oli minun vikani, minä tiesin sen. Olin tajunnut virheeni, olin ymmärtänyt kuinka paljon menetin, kun tuomitsin hänet. Kyyneleet sumensivat näkökenttäni, minä pysähdyin hetkeksi ja pyyhin kyyneleet takkini pehmeään kankaaseen. Laskin katseeni hitaasti hautakiveen. Se oli kaunis, kauniimpi kuin muut. Sen päälle oli veistetty pieni tytön hahmo, jolla oli kädessään kukkakimppu. Hautakiven sileään pintaan oli kaiverrettu teksti joka sai sydämeni itkemään: Eleanora Nordlund, syntynyt rakastettuna, kuollut hylättynä. ~ Ellen julma kohtalo saa Kolmen Kuun Valtakunnan horjumaan. Gabrielista tulee oman katkeruutensa orja, joka purkaa surunsa kansalaisiinsa. Kukaan ei välty kuolemantuomiolta hallitsijan edessä, joka ei erota oikeaa väärästä. Itseinhon vallassa Gabriel yrittää etsiä keinoa palauttaa kaikki ennalleen ja uusi ajojahti alkaa, kun hän yrittää etsiä ajankääntäjän käsiinsä. Mutta pystyykö Gabriel korjaamaan elämänsä pahimman virheen, vai tuhoaako hän itsensä lopullisesti?