Jatko-osa tarinalle 'Hikeks ne aina sano'. • • • • • • • • • • • • Anton on yksi lukionsa pelätyin oppilas. Välillä tuntuu, kun tällä miehenalulla ei olisi tunteita tai sitten vain kylmä kuori ympärillään. Anton on siltikin saanut ympärilleen kaveriporukan. He eivät pelkää häntä. Kuitenkin Antonia on alkanut vituttaa, Mikaelilla ja Veetillä on toisensa. Niillä kahdella on niin ihana rakkaussuhde mikä kumoaisi, jopa twilightinkin. Anton on alkanut pikku hiljaa tulla kateelliseksi tälle pariskunnalle, miksi kukaan ei voi rakastaa häntä samallalailla? Hän ei ole osannut edes avata asiaansa parhaalle ystävälleen Joonalle vaan pitää kaiken itsellään. Nykyään yhden yön jutut ja koulusta lintsaaminen on ainoa pakokeino ja siitä onkin tullut jo arkea. Kukaan muu ei näytä huomaavan Antonin muutosta, kuin vain Joona ja ehkä tämä kyseinen blondi onkin yksi osasyy käytökseen. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ennen tämän lukemista olisi parempi lukea se 'Hikeks ne aina sano', mutta se ei ole kuitenkaan pakollista. Nimittäin tarina liittyy kahteen eri henkilöön :) RANKINGS: 2 #bromance /18.1.19 2 #lgbt /18.1.19 3 #guyxguy /11.1.19 5 #boyxboy /20.1.19 5 #boyslove /4.11.19 5 #bxb /18.1.19 Aloitettu: 29.12.18 Lopetettu: 27.1.19 WARNING: Tarina tulee sisältämään -Seksuaallisia kohtauksia -Boyxboy sisältöä -Yhden yön juttuja -Väkivaltaa -Kännisiä kohtauksia ___ ne aina sano, kirjasarja: 1. Hikeks ne aina sano 2. Kovikseks ne aina sano 3. Kylmäks ne aina sano

Matias on hirveä nörtti. Se vain lukee, lukee, lukee & lukee. Sillä on silmälasit ja se saa joka aineista kymppejä. Rene on koulun tyypillinen pahispoika. Se on todennäköisesti rikkonut jokaikistä eri sääntöä koulussa ja jäänyt kaikista kiinni. Se on vähän kuin kuuluisuus, huonolla tavalla. Yhtenä päivänä, näiden kahden tiet kohtaavat. Se kaikki alkaa yhdestä pelistä, mutta mihin se päättyy? Best ranking: #1 Romancessa

Kun koko maailma tuntuu olevan heitä vastaan 「sisältää kiroilua ja päihteiden käyttöä!」

Muuttaminen uudelle paikkakunnalle heti abivuoden alkajaisiksi ei varsinaisesti kuulunut Iivon to do -listalle, ei varsinkaan, kun uusi paikkakunta oli pieni ja tylsännäköinen, hiljainen tuppukylä keskellä Keski-Suomea. Kun on kahdeksantoista ja tulevaisuus auki, kasa kavereita ympärillä ja kirjoitukset aiheuttamassa omanlaistaan stressiä, sitä vähiten kaipaisi uusia ympyröitä sotkemaan tuttua kuviota. Siitä huolimatta Iivo löytää itsensä seisomasta Kiuruharjun pienen kylälukion aulasta sinä lokakuisena aamuna. Vaatimattoman kyläpahasen kuviot kuitenkin yllättävät. Ei mene kuin hetki, ja Iivo on löytänyt ympärilleen uusia kavereita, kuten yhden alati vitsailevan rokkarin, yhden vehnätukkaisen elovenatytön ja yhden pikkusiskonsa kuolemasta kipuilevan urheilijan. Uudet tuttavuudet ovat tosiaan omaa luokkaansa, mutta yksi nousee suunnittelematta ylitse kaikkien muiden. Se takapulpetin hiljainen, huppupäinen poika, jolla on vakavat kasvot ja tupakanhajuinen talvitakki, eikä kovinkaan paljon kavereita. Ja ennen kuin Iivo ehtii edes tajuta, on hän onnistunut vetämään itsensä mukaan johonkin sellaiseen, josta ei ole enää paluuta. Unelias pikkukylä kätkee sisäänsä kipeämpiä tarinoita, kuin Iivo olisi koskaan voinut arvatakaan. . . . VALMIS! Ja kaipaa kauheasti punakynää... 😭 Varoitukset: väkivalta, päihteet, seksi Teksti, juoni ja hahmot on minun omasta päästä, ethän kopioi!

Juulista tuntuu, ettei hän kuulu mihinkään, niin kuin hän leijailisi irrallisena kaiken keskellä kykenemättä ottamaan kiinni mistään. Halu olla onnellinen on vahva, mutta menneisyyden kipupisteet ja kuviossa mukana oleva ex-poikaystävä meinaavat suistaa kaiken raiteiltaan. Aatu ei kestä olla yksin, vaan tarvitsee taustahälinän ja ihmisiä ympärilleen voidakseen pitää kipeät ajatukset poissa. Pahan pojan imagon takana häilyy huoli vaikeuksissa olevista ystävistä ja alkoholismiin vaipuneesta isästä, mutta joskus pitäisi osata huolehtia myös itsestään. Roope pyörittää huumekauppaa, ryöstelee ja tappelee, eikä tunnu välittävän kenestäkään. Tuntuu, kuin hän uisi niin syvissä vesissä, ettei pinnalle pääseminen ole enää mahdollista. Menneisyyden traumat horjuttavat mieltä, mutta Roope ei kykene ottamaan apua vastaan, vaan taistelee demonejaan vastaan yksin. Vuosien saatossa Aatun ja Roopen epävakaa kaveruus on muuttunut rikkonaisemmaksi. Veljellinen side on edelleen olemassa, mutta sekä Roope että Aatu tuntuvat halveksivan toisiaan. Roopen oltua vankilassa Aatu on kuin huomaamatta löytänyt Juulista ystävän, jollaista on aina tarvinnut. Juulista on alkanut tuntua, että Aatu on ainoa johon hän voi luottaa. Juuli yrittää vihata Roopea, mutta se tuntuu olevan koko ajan vaikeampaa. Eikä Juuli enää tiedä mitä hän tarvitsee, Roopea vai Aatua - vai olisiko vain kaikista helpointa lähteä ja jättää kaikki taakseen. - - varoitukset: päihteet, mielenterveysongelmat, väkivallan kuvailu

"ᴍᴀ̈ ᴠɪʜᴀsɪɴ sᴜᴀ." "ᴊᴏᴏ, ᴍᴜᴛ ᴍɪʟʟᴀɴᴇɴ sᴀ̈ᴀ̈ ᴜʟᴋᴏɴᴀ ᴏʟɪ?" "ᴜsᴠᴀᴀ?" "ᴜᴛᴜᴀ." Utu oli homo, hiljainen ja käytti hameita. Levi oli tunnettu toksisen maskuliinisuuden ruumiillistuma ja ihan hemmetin peloissaan. Tuli pari muuttujaa, kuten huolehtivaisen feministi-Unnan puolenvaihto ja avautumisia pisamaprinssi-Xanderille. Tuli pari ongelmakohtaa, kuten fuckboy-Adam ja kysymys siitä, mitä tehdä Adeten suhteen. Mutta mikä merkitsi, tuli utuisia iltoja ja öitä. Koulun suosituimman kaveriporukan asiat olivat kohta ihan miten sattuu, muttei kukaan ulkopuolinen saisi koskaan tietää, koska silloinhan Levin elämä olisi pilalla. ... sisältövaroitus; seksuaalisia kohtauksia, päihteiden käyttöä, homofobiaa ja kiusaamista, väkivaltaa, rumaa kielenkäyttöä suosittelen +14!! kirjassa käydään jonkin verran kääntämättömiä keskusteluja englanniksi en omista kannen alkuperäistä kuvaa, se on pinterestistä! läpieditoin tätä aina vaan uudelleen, nimimerkillä ikityytymätön ... #1 in #finnish [7.2.2021] <3 #1 in #homo [19.3.2021] <3 #1 in #lgbt/#lgbtq [7.5.2021] <3 #1 in #suomi [17.6.2021] <3 #1 in #gay [19.12.2021] <3 ... kirjoitettu & julkaistu toukokuu 2020 - syyskuu 2021 uudelleeneditoitu lokakuu 2022

Jyväskylän energisin punkrock-bändi Ambivalenssi heittää keikkoja tiiviillä tahdilla pitkin Keski-Suomen baareja. Tintin, Nasun, Kissen ja Peuran ryhmädynamiikka on hyvin ainutlaatuista ja tiivis ystävyys yltää myös treenikämpän ulkopuolelle. Bändihommat on aina ollut tarkoitus pitää vapaana ihmissuhdesotkuista, mutta Kissen ja Peuran välillä kipinöi, ja Nasu kirjoittelee lauluja, joiden kohteesta Tintillä ei ole hajuakaan.