Angel on aina halunnut ikioman nuken. Sellaisen, jolla voi leikkiä. Sellaisen, jonka kanssa voi jakaa yksinäisyyden. Mutta joka kerta kun hän ohittaa perheensä kanssa lelukaupan ja kiljaisee "nukke!", vanhemmat vain pudistavat päätään ja sanovat, että hän on jo iso tyttö leikkiäkseen nukeilla. Mutta Angel pitää nukeista. Vanhemmat eivät koskaan ymmärrä. Siksi eräänä päivänä hän ilahtuukin toden teolla, kun saa nimettömältä lähettäjältä lahjaksi ikioman nuken. Sillä on tummat nappisilmät, resuinen ja paikattu olemus. Mutta se täyttää tytön kaikki toiveet. Hän alkaa leikkiä sillä tietämättä, kuinka vaaralliseen leikkiin on sotkeutunut. [Varoitus]: Sisältää väkivaltaa ja verta.

Välillä musta edelleen tuntui, etten mä ansainnut sitä. Etten mä ansainnut sellaista kuin se, että se oli mulle liian hyvä, enkä mä ollut puoltakaan. Vaikka mä tiesin, että mä ansaitsin. Ja me ansaittiin olla näin - me ansaittiin olla näin vitun rakastuneita, me ansaittiin olla edelleen näin täynnä sähköä. Mä tiesin. Me ansaittiin olla onnellisia. * * "Ole hiljaa ja pidä mua kädestä" -lyhäri(t?)

Tää tuntuu niin väärältä, mutta samalla niin oikeelta. Mun ei pitäis olla täällä. Mut täällä mä kuitenkin oon. *** 16-vuotias Saara on suuresta lestadiolaisesta perheestä. Vajaan 7000 asukkaan paikkakunta ja tiukka uskonnollinen kuri kotona tukahduttaa Saaraa eikä pakopaikkaa tunnu löytyvän mistään. Sitten naapuritontille nousee upea vaaleanharmaa kivitalo. Sinne muuttaa Helsingistä uusi perhe. Ja Anton. Niin kiehtova Anton. *** A/N: Tarina sisältää rankkoja aiheita, ahdistusta, kiroilua, päihteitä sekä seksuaalisia kohtauksia. Älä lue, jos nämä ahdistaa tai koet olevasi liian nuori lukemaan esim. seksikohtauksia. En omista oikeuksia käyttämiini kuviin, kaikki on Pinterestin syövereistä kaivettuja. OMISTAN KAIKKI OIKEUDET KIRJAANI, JOTEN ETHÄN KOPIOI TEKSTEJÄNI TAI HAHMOJANI, KIITOS! PLAGIOINTI ON RIKOS.

Muuttaminen uudelle paikkakunnalle heti abivuoden alkajaisiksi ei varsinaisesti kuulunut Iivon to do -listalle, ei varsinkaan, kun uusi paikkakunta oli pieni ja tylsännäköinen, hiljainen tuppukylä keskellä Keski-Suomea. Kun on kahdeksantoista ja tulevaisuus auki, kasa kavereita ympärillä ja kirjoitukset aiheuttamassa omanlaistaan stressiä, sitä vähiten kaipaisi uusia ympyröitä sotkemaan tuttua kuviota. Siitä huolimatta Iivo löytää itsensä seisomasta Kiuruharjun pienen kylälukion aulasta sinä lokakuisena aamuna. Vaatimattoman kyläpahasen kuviot kuitenkin yllättävät. Ei mene kuin hetki, ja Iivo on löytänyt ympärilleen uusia kavereita, kuten yhden alati vitsailevan rokkarin, yhden vehnätukkaisen elovenatytön ja yhden pikkusiskonsa kuolemasta kipuilevan urheilijan. Uudet tuttavuudet ovat tosiaan omaa luokkaansa, mutta yksi nousee suunnittelematta ylitse kaikkien muiden. Se takapulpetin hiljainen, huppupäinen poika, jolla on vakavat kasvot ja tupakanhajuinen talvitakki, eikä kovinkaan paljon kavereita. Ja ennen kuin Iivo ehtii edes tajuta, on hän onnistunut vetämään itsensä mukaan johonkin sellaiseen, josta ei ole enää paluuta. Unelias pikkukylä kätkee sisäänsä kipeämpiä tarinoita, kuin Iivo olisi koskaan voinut arvatakaan. . . . VALMIS! Ja kaipaa kauheasti punakynää... 😭 Varoitukset: väkivalta, päihteet, seksi Teksti, juoni ja hahmot on minun omasta päästä, ethän kopioi!

Mitä sitten, vaikka hän tuleekin uniini joka yö yhtä säkenöivän kauniina kuin ensimmäinen auringonvalon pilkahdus rankkasateen jälkeen. Mitä sitten, vaikka unissani hän suutelee minua pehmeästi taivaan maalatessa sateenkaaren yllemme kaikkine väreineen. Mitä sitten, vaikka hänen pienikin kosketuksensa saa koko kroppani kihelmöimään tavalla, jota poikaystäväni ei ole ikinä saanut aikaan. Ei se tarkoita mitään. Se oli vain hetken mielihäiriö. Sen on pakko olla. *** Tarina sisältää päihteitä, kiroilua sekä seksuaalisia kohtauksia. Älä lue, jos nämä ahdistaa tai koet olevasi liian nuori sellaiseen! PS : Omistan kaikki oikeudet kirjaani, joten ethän ole inhottava ja kopioi tekstejäni! PPS : En omista oikeuksia käyttämiini kuviin, kaikki on Pinterestin syövereistä kaivettuja.