NeylaFury's Reading List
103 stories
Voimasanojen kokoinen ikävä (spin-off) by SraSera
SraSera
  • WpView
    Reads 665
  • WpVote
    Votes 62
  • WpPart
    Parts 10
HAAVOITETUT-KIRJASARJAN 1. SPIN-OFF. ''Ekaa kertaa elämässäni mua ei hylätty hädän hetkellä. Ekaa kertaa vihaani vastattiin rakkaudella. Ekaa kertaa joku kuuli hätähuutoni, jotka kaikuivat siellä yksinäisessä pimeydessäni, jossa viha oli ainoa voimanlähteeni, jonka avulla olin selvinnyt tänne asti. Ekaa kertaa elämässäni mulla oli aidosti tunne, että olin perheeni parissa. Ekaa kertaa elämässäni joku piteli musta kiinni, haluten auttaa mua ja olla tukenani. Ekaa kertaa elämässäni mulle tuli turvallinen olo. Ja niin mun vastarinta ja viha alkoi laantua niiden sanojen ja läheisyyden myötä. Vihani sammui sen tilalle tulleen lämpimän tunteen myötä. Tunteen, etten ollut enää yksin. Tunteen, että olin turvassa.'' Leo on juuri 18v täyttänyt poika, joka lähtee voimasanojen kokoisen ikävänsä vuoksi matkalle etsiäkseen isänsä, jota ei ole ikinä tavannut, kuten ei koko muutakaan sukuaan. Leo on elänyt koko elämänsä äitinsä kanssa kahdestaan, ja toivoo siksi löytävänsä matkansa aikana sekä isänsä että muutakin sukuaan. Leo toivoo löytävänsä PERHEEN, sillä hän ei kestä enää yksinäistä elämäänsä ja sen pimeyttä, joka on kestänyt jo liian monta vuotta. Enemmän kuin mitään muuta Leo kuitenkin toivoo, että hän tapaisi vihdoinkin isänsä, sillä hän ei kestä enää sitä, että isä on vain tyhjä aukko rinnassa. Isäänsä etsiessään Leo käy läpi monia tunteita, kohdaten tunnemyrskyjä toisensa perään. Hän tuntee niin vihan kuohuja, epätoivon aaltoja, ahdistuksen pakkasia, surun ja alakulon vyöryjä, ilon ja riemun pirskahduksia kuin kiintymyksen ja läheisyyden lämpöäkin. Leo kohtaa matkallaan uusia ihmisiä, valoja ja varjoja, menneisyyden kaikuja sekä vaiettuja salaisuuksia, joista ei suostuta puhumaan. Nuo salaisuudet saavatkin Leon janoamaan totuutta yhtä kovasti kuin valoa, sillä salaisuuksien sumuverho uhkaa pimentää Leon taivaan hänen matkansa aikana.
Pimeydestä uuteen huomiseen by SraSera
SraSera
  • WpView
    Reads 1,844
  • WpVote
    Votes 158
  • WpPart
    Parts 24
HAAVOITETUT-KIRJASARJAN 4. OSA. ''Me molemmat oltiin synnytty pimeydessä ja jouduttu elämään siellä pitkään yksin. Pimeys oli edelleen osa meidän molempien elämää ja me kamppailtiin yhä sitä vastaan. Eikä se mikään ihme ollut, kun meillä molemmilla oli ollut melkoisen pimeä elämä. Se pimeys varjosti väkisinkin yhä elämäämme, mutta nyt me ei oltu siellä pimeydessämme enää yksin. Me molemmat oltiin ponnistettu syvästä suosta ja poljettu pitkään yksin sitä mustaa vettä vastaan, mutta nyt meillä oli toisemme, eikä me oltu enää yksin. Ja tää oli eka kerta mun elämässä, kun musta todella tuntui siltä. Etten mä ollut yksin.'' Venla on 21-vuotias rääväsuinen, suorasukainen ja hieman aggressiivinen nuori nainen, joka ajautuu herkästi tappeluihin. Lisäksi hän on hyvin varautunut ja kaunainen, mikä hankaloittaa hänen sosiaalisia suhteitaan entisestään, sillä tuon kaunaisuuden vuoksi menneisyydellä on pitkä ja tumma varjo, jonka läpi Venlan on vaikeaa nähdä. Venlan elämä onkin aina ollut hyvin yksinäinen ja pimeä, mutta tuo kaikki muuttuu, kun hän kohtaa uuden Enkelin, joka muuttaa koko hänen ajatusmaailmansa. Siitä alkaa Venlan matka pimeydestä uuteen huomiseen, ja tuolla matkallaan hän kohtaa sekä uusia että ennestään tuttuja enkeleitä, mutta myös menneisyyden demoneita, joiden kohdalla hän saa huomata, etteivät asiat olekaan mustavalkoisia. Venla joutuukin sen myötä pohtimaan, että pystyykö hän antamaan noille demoneille uuden mahdollisuuden, ja ennen kaikkea, aidosti anteeksi.
Enkelin siivin saavuit luokseni by SraSera
SraSera
  • WpView
    Reads 2,358
  • WpVote
    Votes 229
  • WpPart
    Parts 30
HAAVOITETUT-KIRJASARJAN 3. OSA. ''Kukaan ei kuitenkaan ymmärtäisi tätä mun yksinäisyyttä, enkä mä halunnut puhua siitä mitä oli tapahtunut ja kokea sitä kaikkea uudestaan. En kestänyt puhua siitä. En pystynyt puhumaan siitä.. Mä kaipasin mun ystäviä, eikä mulla ollut ketään. Mä olin yksin. Perheestäni huolimatta mä olin ihan yksin. Ne ei olleet mun ystäviä, ne oli mun perhe. Eikä mulla ollut enää ketään muuta kuin perheeni ja se sattui muhun niin pirusti.. Olin menettänyt kaikki ystäväni ja olin ihan yksin..'' Laura on pian 18 vuotta täyttävä tyttö, jonka elämä ei alunperin juuri eroa muiden samanikäisten elämästä, mutta sitten kaikki muuttuu ihan yllättäen ja hänen koko elämänsä mullistuu lopullisesti. Laura kohtaa yksinäisyyttä, toivottomuutta ja pimeyttä, mutta myös enkeleitä ja valontuojia, jotka kulkevat vastatuulissakin hänen mukanaan. Tunteiden vaakakuppi heilahtelee matkan varrella kohdatuissa tunnemyrskyissä rajusti suuntaan jos toiseen, eikä ihmissuhteiden umpisolmuiltakaan, saati sydänsuruilta, voida välttyä kaikissa niissä navakoissa tuulissa. Laura yrittää kuitenkin siitä huolimatta sopeutua elämäänsä mullistavaan muutokseen ja lähestyvään aikuisuuteen, ja luovia samalla parhaansa mukaan monimutkaisessa ihmissuhdeviidakossa, kipuillen erityisesti ystävyyssuhteidensa ja rakkauden suhteen. Kuinka sitten erottaa todelliset ystävät teeskentelijöistä? Entä antaako rakkaus siiville voimaa lentää, vai repiikö se ne vain riekaleiksi? Pysyykö kukaan Lauran rinnalla, vai joutuuko hän yksinäisyyden kadotukseen ja sen paukkupakkasiin, jotka kykenevät repimään siivetkin enkelten selistä? Entä ketkä saapuvat Lauran elämään enkelin siivin, ja ketkä ovat varjoissa lymyäviä demoneita? Miten tunnistaa enkelit demoneista?
Aamuisin nousee aina uusi aurinko by SraSera
SraSera
  • WpView
    Reads 2,561
  • WpVote
    Votes 197
  • WpPart
    Parts 21
HAAVOITETUT-KIRJASARJAN 2. OSA. ''Juuri sillä hetkellä tuuli löi ihan yhtäkkiä mua vasten niin kovaa, että mä hätkähdin ja horjahdin taaksepäin, tömähtäen istumaan laiturin kylmää ja märkää pintaa vasten. Henkäisin tahtomattanikin hiljaa ja kohotin katseeni taivaanrantaan, jossa alkoi näkyä punaista. Nousevan auringon merkki. Mä tuijotin sitä häkeltyneenä, ja samassa mä tunsin lämmön paitani alla, lämmön sydämessäni sen kylmyyden sijaan, johon olin hetkeksi vaipunut. Sydämeni alkoi lyödä lujempaa, kun mä vain tuijotin sitä punaista auringonnousua. Aurinko nousi. Joku tai jokin oli estänyt mua hyppäämästä ja tahtoi näyttää mulle tämän. Toivonkipinän. Auringon. Aurinko nousi yhä. Aamuisin nousee aina uusi aurinko. Elämä jatkuu ja aamuisin nousee silti aina uusi aurinko. Ne sanat kaikuivat korvissani yhä uudestaan ja uudestaan. Aleksi sanoi aina niin.'' 20-vuotias Jasper joutuu kohtaamaan elämäänsä mullistavan kriisin, joka heittää hänet hirvittävään kurimukseen, eikä mikään ole enää ennallaan. Jopa ystävyys ja veljeys, jotka ovat aina olleet Jasperille elintärkeitä, mutta ennen kaikkea tuttuja ja turvallisia, muuttavat muotoaan, kun niidenkin perustus romahtaa. Jasperin kohtaaman kriisin väkivaltaiset järistykset tuntuvat jättävän jälkeensä vain jäätävää kipua ja yönmustan menneisyyden varjon, joka peittää kaiken alleen. Lopulta sen kaiken pimeyden keskelle alkaa syttyä pieniä valonpisaroita, ja Jasper oppii hymyilemään läpi kyynelten. Hän löytää uusia ystäviä ja kokoaa näiden avulla tunteidensa palapelin, jonka osat ovat aina olleet vähän levällään. Veljeys ja ystävyys, jotka ovat aina olleet Jasperin elinehto, ovat sitä vielä entistäkin enemmän, sillä Jasperin sielunveljet, niin uudet kuin vanhat, toimivat enkelinä olkapäällä matkan varrella ja muistuttavat häntä, että aamuisin nousee aina uusi aurinko.
Me ei olla kai koskaan ehjiä by hyeenalapsi
hyeenalapsi
  • WpView
    Reads 32,952
  • WpVote
    Votes 1,810
  • WpPart
    Parts 11
Se syksy oli kolea ja pimeä, se maistui raudalta ja suolavedeltä, tuntui kipeältä ja raskaalta, vihlovalta painolta rinnan alla. Se syksy oli kuin vihainen ja halveksiva solvaus, tai jäinen sade kyynelten polttamia poskia vasten. Se syksy söi meitä sisältä, hitaasti kuihdutti ilonpilkahdukset suupielistä. Ja se syksy tuntui kestävän ikuisuuden, niin kuin se ei loppuisi koskaan. Sen syksyn jälkeen me ei kai koskaan enää oltu ehjiä. --- (kiuruharju 2014 : juuli, roope, aatu, tiia, oliver, sinna, varpu, alma, miiro, joona, akseli, eelis, sonja, nora, tino, sakke ja emilia) . . . Varoitukset: seksuaalinen sisältö, väkivalta, rikollisuus, huumeet, alkoholi, mielenterveysongelmat, misogynia, homo/transfobia, hyväksikäyttö, itsetuhoisuus, koulukiusaaminen.
Jediritari ja kiharapää by hyeenalapsi
hyeenalapsi
  • WpView
    Reads 11,352
  • WpVote
    Votes 372
  • WpPart
    Parts 1
Välillä musta edelleen tuntui, etten mä ansainnut sitä. Etten mä ansainnut sellaista kuin se, että se oli mulle liian hyvä, enkä mä ollut puoltakaan. Vaikka mä tiesin, että mä ansaitsin. Ja me ansaittiin olla näin - me ansaittiin olla näin vitun rakastuneita, me ansaittiin olla edelleen näin täynnä sähköä. Mä tiesin. Me ansaittiin olla onnellisia. * * "Ole hiljaa ja pidä mua kädestä" -lyhäri(t?)
Ole hiljaa ja pidä mua kädestä by hyeenalapsi
hyeenalapsi
  • WpView
    Reads 516,804
  • WpVote
    Votes 19,433
  • WpPart
    Parts 31
Muuttaminen uudelle paikkakunnalle heti abivuoden alkajaisiksi ei varsinaisesti kuulunut Iivon to do -listalle, ei varsinkaan, kun uusi paikkakunta oli pieni ja tylsännäköinen, hiljainen tuppukylä keskellä Keski-Suomea. Kun on kahdeksantoista ja tulevaisuus auki, kasa kavereita ympärillä ja kirjoitukset aiheuttamassa omanlaistaan stressiä, sitä vähiten kaipaisi uusia ympyröitä sotkemaan tuttua kuviota. Siitä huolimatta Iivo löytää itsensä seisomasta Kiuruharjun pienen kylälukion aulasta sinä lokakuisena aamuna. Vaatimattoman kyläpahasen kuviot kuitenkin yllättävät. Ei mene kuin hetki, ja Iivo on löytänyt ympärilleen uusia kavereita, kuten yhden alati vitsailevan rokkarin, yhden vehnätukkaisen elovenatytön ja yhden pikkusiskonsa kuolemasta kipuilevan urheilijan. Uudet tuttavuudet ovat tosiaan omaa luokkaansa, mutta yksi nousee suunnittelematta ylitse kaikkien muiden. Se takapulpetin hiljainen, huppupäinen poika, jolla on vakavat kasvot ja tupakanhajuinen talvitakki, eikä kovinkaan paljon kavereita. Ja ennen kuin Iivo ehtii edes tajuta, on hän onnistunut vetämään itsensä mukaan johonkin sellaiseen, josta ei ole enää paluuta. Unelias pikkukylä kätkee sisäänsä kipeämpiä tarinoita, kuin Iivo olisi koskaan voinut arvatakaan. . . . VALMIS! Ja kaipaa kauheasti punakynää... 😭 Varoitukset: väkivalta, päihteet, seksi Teksti, juoni ja hahmot on minun omasta päästä, ethän kopioi!
Matias by iltatuuli
iltatuuli
  • WpView
    Reads 37,022
  • WpVote
    Votes 2,486
  • WpPart
    Parts 15
///Jatko-osa Jamille sekä Paulalle!/// Ja vaikka mä olin ollu humalassa, muistin miltä oli tuntunut kun se oli painanut kasvonsa hetkeksi vasten mun selkää. Se oli johtunut väsymyksestä, mutta mikä se kuuma kourasu mun vatsanpohjassa sitten oli? Ja miksei se nojautunut heti kauemmas? Miksi musta tuntu ettei me koskaan voitu olla kavereita?
Paula by iltatuuli
iltatuuli
  • WpView
    Reads 66,381
  • WpVote
    Votes 4,698
  • WpPart
    Parts 36
"Muista se kultanen sääntö: ei ketään kenen sukunimi alkaa hoolla. Ei ainakaan Mäntylaaksossa." Tuusula oli tuonut mulle vaan ja ainoastaan hirveen hankalia ihmissuhteita, ahdistusta ja rikkinäisen sydämen. Mikäli Mäntylaakso onnistuis tarjoamaan jotain parempaa, olisin voittanut. ///HUOM/// Sisältää juonipaljastuksia Jami-tarinasta!
Merkitse mut by gagatwo
gagatwo
  • WpView
    Reads 196,857
  • WpVote
    Votes 12,238
  • WpPart
    Parts 25
Täydentävätkö vastakohdat todella toisiaan? 17-vuotiaat pojat Reetu ja Sake kamppailevat seksuaalisuutensa, itsensä ja toistensa kanssa. Highest ranking in romance: #1 ❤️ Highest ranking in boys: #1 ❤️