Muuttaminen uudelle paikkakunnalle heti abivuoden alkajaisiksi ei varsinaisesti kuulunut Iivon to do -listalle, ei varsinkaan, kun uusi paikkakunta oli pieni ja tylsännäköinen, hiljainen tuppukylä keskellä Keski-Suomea. Kun on kahdeksantoista ja tulevaisuus auki, kasa kavereita ympärillä ja kirjoitukset aiheuttamassa omanlaistaan stressiä, sitä vähiten kaipaisi uusia ympyröitä sotkemaan tuttua kuviota. Siitä huolimatta Iivo löytää itsensä seisomasta Kiuruharjun pienen kylälukion aulasta sinä lokakuisena aamuna. Vaatimattoman kyläpahasen kuviot kuitenkin yllättävät. Ei mene kuin hetki, ja Iivo on löytänyt ympärilleen uusia kavereita, kuten yhden alati vitsailevan rokkarin, yhden vehnätukkaisen elovenatytön ja yhden pikkusiskonsa kuolemasta kipuilevan urheilijan. Uudet tuttavuudet ovat tosiaan omaa luokkaansa, mutta yksi nousee suunnittelematta ylitse kaikkien muiden. Se takapulpetin hiljainen, huppupäinen poika, jolla on vakavat kasvot ja tupakanhajuinen talvitakki, eikä kovinkaan paljon kavereita. Ja ennen kuin Iivo ehtii edes tajuta, on hän onnistunut vetämään itsensä mukaan johonkin sellaiseen, josta ei ole enää paluuta. Unelias pikkukylä kätkee sisäänsä kipeämpiä tarinoita, kuin Iivo olisi koskaan voinut arvatakaan. . . . VALMIS! Ja kaipaa kauheasti punakynää... 😭 Varoitukset: väkivalta, päihteet, seksi Teksti, juoni ja hahmot on minun omasta päästä, ethän kopioi!

aloitettu: 19.4.2022 lopetettu: 1.1.2023 !!Lue ensimmäinen luku ennen kuin aloitat!! ((Jatko osa kirjalle "ripari joka ei koskaan unohdu" ei ole pakko lukea juuri mainittua kirjaa, mutta sais paremmin kiinni jos sen lukis. Tää kirja spoilaa.)) Tinon elämä on yhtä sekamelskaa. Poika on kokoajan ongelmissa ja mikään ei tunnu olevan kohdallaan. Tytöt eivät tunnu oikeilta, mutta Tino on hetero, umpi hetero. Tai niin hän ainakin väittää. Mitä käy kun kuvioihin tulee uusi poika joka sekoittaa pakkaa entisestään? 1.5.2022 #1 pojat 4.5.2022 #1 perhe 19.8.2022 #1 badboy

Arvoton. Negatiivinen. Turmeltunut. Onneton. Naurettava. Sitä kaikkea minä olen. En kiistä sitä, en aio valehdella. Minä olen paha. Pahempi kuin kukaan muu. Se kulkee veressäni. Se on kiinni sieluni syrjässä. Pahuus. Se kulkee joka päivä mukanani kuin varjo joka seuraa isäntäänsä. He eivät näe sitä, he eivät tajua sitä. He luulevat tuntevansa minut, mutta he eivät tiedä puoliakaan. Vain hän voi auttaa minua. Vain hän pystyy vetämään minut takaisin valoon. Vain hän voi pelastaa minut, hän jonka minä rikoin.

"Tykkäät musta kuitenkin", Kassu sanoo virne naamallaan. Mä haluisin haistattaa sille pitkät, mutta toinen puoli musta haluu vaan suudella sen täydellisiä huulia. ~~~~~~~~~~ Sitä perus rakkaushömppää, mutta pyrin tekee tästä mahollisimman mielenkiintosta ja mukavaa luettavaa :D Ja kliseitä ihan varmasti löytyy tällee varotuksena Toivottavasti tykkäät! Aloitettu 2.5.2021

ÄLÄ LUE aivan jäätävän cringe Hanki parempaa tekemistä ihan oikeesti ❤️

Cara on 18-vuotias tyttö, joka on juuri saanut sydämensiirron. Hän ei ole melkein koskaan saanut elää normaalia elämää, sydämensä takia. Cara käy lukion viimeistä vuotta ja on totaallisesti ihastunut jalkapallojoukkueen kapteeniin. Mutta kuka nyt voisi edes pitää Carasta? Caran mielestä ei kukaan. Jalkapallojoukkuetta saapuu valmentamaan entinen supertähti. Lukion legenda. Anton Jacobs. Anton on kaiken lisäksi Caran isoveljen - Charlesin hyvä ystävä. Pian sydämen siirron jälkeen Cara saa tietää, että sydän kuuluu Antonin entiselle tyttöystävälle. Ketä sydän todella rakastaa? **** Hahmot ja juoni on omasta päästä, joten ethän kopioi? Started: 14.5.2019 Ended: 14.7.2019

Elääkö vai kuollako? Nypin päivänkakkaran terälehtiä toivoen sen päätyvän 'kuolla'-sanan kohdalle. ••• April Bonavich on syvällä mielensä synkässä sopukassa. Voiko uusi ja hupsu naapurinpoika muuttaa asian? Pystyykö Aprilin vielä pelastamaan omalta mieleltään, vai onko hän jo liian syvällä?

Mitä sitten, vaikka hän tuleekin uniini joka yö yhtä säkenöivän kauniina kuin ensimmäinen auringonvalon pilkahdus rankkasateen jälkeen. Mitä sitten, vaikka unissani hän suutelee minua pehmeästi taivaan maalatessa sateenkaaren yllemme kaikkine väreineen. Mitä sitten, vaikka hänen pienikin kosketuksensa saa koko kroppani kihelmöimään tavalla, jota poikaystäväni ei ole ikinä saanut aikaan. Ei se tarkoita mitään. Se oli vain hetken mielihäiriö. Sen on pakko olla. *** Tarina sisältää päihteitä, kiroilua sekä seksuaalisia kohtauksia. Älä lue, jos nämä ahdistaa tai koet olevasi liian nuori sellaiseen! PS : Omistan kaikki oikeudet kirjaani, joten ethän ole inhottava ja kopioi tekstejäni! PPS : En omista oikeuksia käyttämiini kuviin, kaikki on Pinterestin syövereistä kaivettuja.

JATKO-OSA ANTON TARINALLE. TÄTÄ TARINAA EI VOI LUKEA ILMAN, ETTÄ ON LUKENUT ANTON TARINAN Hänen kanssaan mikään ei ollut koskaan normaalia, mutta rakastin häntä silti. Miksen olisi rakastanut. Hän oli minulle kaikkein tärkein henkilö maailmassa. Hän oli minun toinen puoliskoni, tehty minulle, vain ja ainoastaan minulle. Eihän mikään voisi mennä pieleen, eihän?