"Hän ei sano mitään, hänen ei tarvitse - minä tiedän kyllä. Tunnen entisen elämäni valuvan kuin hiekan sormieni välistä." Kun nuoresta Alisasta tulee maagi Valven morsian, ei mikään ole enää entisensä. Ævintýr on romantiikkaa, fantasiaa ja satukuvastoa yhdistelevä tarina. kannen kuva: © Andrew Wong, Unsplash.com

"Aina kun katsoin sinua, sinä hymyilit. Mitä tapahtui?" ● ● ● Arvostetun suvun 18-vuotiaalle Marjorielle on viimeinkin löytynyt sopiva puoliso. Perheen kannalta siis, sillä Fredrick Murphy on hyvin varakas. Marjorie ei pidä ajatuksesta lainkaan. Hän pyytää päästä mukaan ystävänsä ja rakkaansa Albertin retkille ympäri maailmaa, vaikka ei ole koskaan ennen päässyt poistumaan kotipihaa kauemmaksi. ● ● ● Tämä on pelkkä yksinkertainen tarina rakkaudesta ja vapaudesta ja kaikesta muusta, joita ilman elämä ei ole elämää.

Noituus on laissa kielletty. Noidilla ei ole sydäntä. Heitä metsästetään ja tapetaan. Mutta mitä noidat lopulta ovat? Mistä niiden voima on peräisin, miksi niillä ei ole sydäntä? Jumalten verta kertoo myyteistä ja legendoista; siitä, miten tarinat muovaavat todellisuuttamme. Se hyödyntää satujen kuvastoa - on niin noitia kuin prinsessa tornissakin. Jumalten verta käsittelee myös yhteiskunnan rakentumista ja uskontoa sekä tarinoiden ja myyttien vaikutusta näiden taustalla.

"Tellervo, metsän piika pikkarainen, utupaita, hienohelma, metsän tyttö tylleröinen, kun sinut kerran joka tapauksessa on laitettu metsän karjaa paimentamaan, niin etkös voisi samalla paimentaa minunkin karjaani?" emäntä lausui polvillaan nurmella. ● ● ● 1700-luvulla Turussa asuvan, rikkaaseen perheeseen kasvaneen Jannen suurin huoli oli Aili-niminen tyttö, johon hän oli niin silmänsä iskenyt, mutta joka vaikutti ennemminkin olevan kiinnostunut kirjoista, ja erityisesti vanhoista uskomuksista. Kaikki saa uuden käänteen, kun Janne löytää itsensä keskeltä metsää muinaisen Suomen ajalla. Hän onnistuu löytämään maatilan, johon pestautua töihin, mutta silti kaikki ei tunnu olevan kohdallaan. Kirkkaina päivinä kaikki on kuin millä tahansa normaaleilla tiloilla, mutta sateella tai sumun tai iltahämärän laskeutuessa alkaa tapahtua kummia. Keitä ovat joka yö maantien poikki kulkevat olennot? Kuka käy hoitamassa emännän karjaa, kun kaikki ovat muualla? Mistä kuuluu metsästäessä pillin vihellys, kun ainoa koirapilli on isännällä? Koko ajan on tunne, ettei ole täysin yksin. Janne tuntuu olevan ainut, joka edes yllättyy ilmiöistä. Asioita ei helpota lainkaan, kun perheen maatila-elämään kyllästynyt Suvi-tytär iskee silmänsä Janneen. Muinaiseen Suomeen sijoittuva mielikuvituksellinen tarina maahisista, menninkäisistä, hiidenväestä ja metsän jumalista. ● ● ● Otin tässä tarinassa pieniä vapauksia, joten kaikki faktat ei aina ole kohdallaan! Jos huomaat suurempia epäkohtia, niin huomauttaa saa :)

"Hänen kädessään oli rumpu. Shamaanin oma rumpu." Lapin tuntureilla pienessä yhtenäisessä kotakylässä syntyi tyttö lapsi kauan ennenkuin kukaan tiesi sellaisesya maankolkasta, jossa taivaalla leimusivat suuret tulet. Pieni hiljainen lapsi kiinnitti kylän vanhan Shamaanin katseen, mies pohtipäässään. Tuosta lapsesta tulisi vielä vahva Shamaani. Kuinka kuitenkaan varttuessaan tyttö välttyisi rakkaudelta, joka oli niin kielletty?

Nuori nainen, vasta seitsentoista vuotias. Asuen maalla Norjan, aikana viikinkien vallitessa. Edel, Norvaldin tytär, kunniallinen perillinen, kylän kultakimpale.

Oi noita, kauniita puita. Ruusujen tanssi. Tahdotko huivin pois silmiltäsi? Hymyilen Auringolle, Kuulle.

Laetan kansa uskoo, että maailman ovat luoneet kutojattaret, jotka kutoivat kaiken olevan. Kutojatarsisarilla oli myös veli, jonka tehtäväksi jäi luoda kaikelle olevalle varjot. Katkerana pienestä tehtävästään veli kutoi varjoista sellaiset, että hän voi ihmisten heikentyessä ottaa heidän varjonsa haltuunsa ja kontrolloida heitä. Tällä tavoin veli pyrkii ottamaan kaiken haltuun sisariltaan. Lisanka, suuren perheen toisiksi vanhin tytär, syntyy kuitenkin ilman varjoa. Häntä pidetään piilossa koko hänen elämänsä, ja vasta vanhempana hän ymmärtää sen johtuvan hänen varjottomuudestaan. Mitä varjottomuus tarkoittaa maailmassa, jossa pelätty jumala voi varastaa kenen tahansa varjon?

Suomalaisessa mytologiassa Mielikkiä kuvataan metsän hengettärenä ja Tapion vaimona, mutta kuvataanko Mielikin syntytarinaa missään? ... Ihalempi on nuori nainen muinaisessa Suomessa. Viime aikoina jumalat ovat alkaneet koetelemaan Ihalemmen heimoa, eikä loppua näy. Miten käy heimon tai itse Ihalemmen, kun ratkaisua ongelmaan ollaan löytämässä?

« Ja niin minä menin metsään, jonne meneminen oli kiellettyä. » ☾ Prologi on sisällä kirjassa. Avaa siis kirja ja uppoudu tarinaan. -- Kaikki mitä luet tästä kirjasta, on mun mielikuvituksen tuotetta. Kaikki oikeudet on siis mulla, ethän kopioi! ©Akileia