SraSera
- Reads 2,570
- Votes 197
- Parts 21
HAAVOITETUT-KIRJASARJAN 2. OSA.
''Juuri sillÀ hetkellÀ tuuli löi ihan yhtÀkkiÀ mua vasten niin kovaa, ettÀ mÀ hÀtkÀhdin ja horjahdin taaksepÀin, tömÀhtÀen istumaan laiturin kylmÀÀ ja mÀrkÀÀ pintaa vasten. HenkÀisin tahtomattanikin hiljaa ja kohotin katseeni taivaanrantaan, jossa alkoi nÀkyÀ punaista. Nousevan auringon merkki. MÀ tuijotin sitÀ hÀkeltyneenÀ, ja samassa mÀ tunsin lÀmmön paitani alla, lÀmmön sydÀmessÀni sen kylmyyden sijaan, johon olin hetkeksi vaipunut. SydÀmeni alkoi lyödÀ lujempaa, kun mÀ vain tuijotin sitÀ punaista auringonnousua. Aurinko nousi. Joku tai jokin oli estÀnyt mua hyppÀÀmÀstÀ ja tahtoi nÀyttÀÀ mulle tÀmÀn. ToivonkipinÀn. Auringon. Aurinko nousi yhÀ. Aamuisin nousee aina uusi aurinko. ElÀmÀ jatkuu ja aamuisin nousee silti aina uusi aurinko. Ne sanat kaikuivat korvissani yhÀ uudestaan ja uudestaan. Aleksi sanoi aina niin.''
20-vuotias Jasper joutuu kohtaamaan elÀmÀÀnsÀ mullistavan kriisin, joka heittÀÀ hÀnet hirvittÀvÀÀn kurimukseen, eikÀ mikÀÀn ole enÀÀ ennallaan. Jopa ystÀvyys ja veljeys, jotka ovat aina olleet Jasperille elintÀrkeitÀ, mutta ennen kaikkea tuttuja ja turvallisia, muuttavat muotoaan, kun niidenkin perustus romahtaa. Jasperin kohtaaman kriisin vÀkivaltaiset jÀristykset tuntuvat jÀttÀvÀn jÀlkeensÀ vain jÀÀtÀvÀÀ kipua ja yönmustan menneisyyden varjon, joka peittÀÀ kaiken alleen. Lopulta sen kaiken pimeyden keskelle alkaa syttyÀ pieniÀ valonpisaroita, ja Jasper oppii hymyilemÀÀn lÀpi kyynelten. HÀn löytÀÀ uusia ystÀviÀ ja kokoaa nÀiden avulla tunteidensa palapelin, jonka osat ovat aina olleet vÀhÀn levÀllÀÀn. Veljeys ja ystÀvyys, jotka ovat aina olleet Jasperin elinehto, ovat sitÀ vielÀ entistÀkin enemmÀn, sillÀ Jasperin sielunveljet, niin uudet kuin vanhat, toimivat enkelinÀ olkapÀÀllÀ matkan varrella ja muistuttavat hÀntÀ, ettÀ aamuisin nousee aina uusi aurinko.