"Siksi laulan: Eläköön Päivät, jotka juoksi iltaan Niiden riemut ja työt Rohkeus mennä vastavirtaan Eläköön hellät yöt Ja rakkaus arpinenkin Suru, myös sirpaleet Sillä tarvitsin mä senkin Eläköön kyneleet" Kuuntelin laulun sanoja ja silitin itseeni nojautuneen pojan hiuksia. Tuli räiskyi takassa ja ulkona oli kaunis, syksyinen ilta. "Tuossa laulettiin hellistä öistä", poika vieressäni virnisti ja käänsi päätänsä katsoakseen mua silmiin. "Niin taidettiin", mä vastasin hiljaa ja pienesti hymyillen kumarruin painamaan suudelman odottaville huulille. Me kumpikin ignoorattiin suru, sirpaleet ja kyyneleet. __________ Kirja sisältää mm. päihteiden ja voimasanojen käyttöä sekä väkivaltaa. Mahdollisesti myös itsetuhoisuutta ja seksuaalista sisältöä. HUOM! Valitettavasti Vastavirtaan saa hyvin epätodennäköisesti uusia lukuja, tai tulee koskaan tavoittamaan päätöstään järjestelmällisesti. Tarina on aloitettu v. 2018, ja kirjoittajalta on livennyt ote sekä juonesta että hahmoista. Lisäksi itsekritiikin määrä on lähes sietämätön vanhoista luvuista yksityiskohtia kerratessa.

Isabel Nyman on tottunut täydellisyyteen. Taitoluistelijana, valmentajansa tyttärenä ja koulun priimuksena hän on aina osannut pitää kaiken hallinnassa - myös tunteensa. Mutta kun Kanadan U20-joukkue saapuu Tampereelle, jää alkaa halkeilla hänen allaan. Ryan Bourque on kasvanut paineiden keskellä - NHL-tähden poikana ja Kanadan maajoukkueen tulevaisuuden toivona. Hän tietää, miltä tuntuu, kun jokainen katsoo, mutta kukaan ei oikeasti näe. Ja sitten hän näkee Isabelin. Salainen yhteys syttyy kahden maailman välillä - hallin hiljaisilla käytävillä, lumisateessa, jään yllä. Mutta rakkaus ei pysy piilossa, kun media, perheet ja menneisyys tulevat väliin.

// Valmis 8/2020// Juli on 16-vuotias tyttö, joka on kaikkien elämän vastoinkäymisten takia kovettanut itsensä kiveksi, jota kukaan ei murra. Salaperäisen Eemilin saavuttua hänen elämäänsä, Juli ei kuitenkaan enää tiedä antaako tunteiden viedä vai juostako pakoon. Hänen pitäisi luottaa toiseen ja antautua elämälle, mutta päästääkö menneisyyden haamut Julista irti? Savu teki meistä taidetta on tarina parantumisesta, rikkoutumisesta, rakastumisesta ja kasvamisesta. Olen julkaissut hieman yli vuosi sitten tästä muutaman luvun, mutta poistin ne niiden cringeyden takia, mutta nyt Annan Julille uuden mahdollisuuden. Toivottavasti pidät tarinastani ja parannusehdotukset ovat tervetulleita! En aseta tarinalle mitään ikärajaa, mutta luvuissa käsitellään paljon päihteitä, mielenterveysongelmia, sekä läheisen menettämistä. En siis suosittele alle 15-vuotiaille, mutta ei kirjassa kuitenkaan ole mitään kovin rankkaa settiä.

"kyl sä näyttäisit hyvältä c-kirjain rinnassas." "sä näytät hyvältä jokatapauksessa." -kirjassa esiintyy kiroilua niin suomeksi kuin islanniksi-

Montrealin liepeillä, Kanadan ranskankielisen alueen pikkukaupungissa kaikki tuntevat toisensa. Ainakin melkein. Sheridan on jääkiekkoa harrastava miehen alku, jonka elämää vaivaa yksinäisyys, koulukiusaaminen, ja niiden yhteisenä tekijänä mielenterveysongelmat. Kukaan ei oikein tunnu ymmärtävän poikaa, eikä vanhoollisilta vanhemmilta saa sellaista tukea kuin varsinaisesti tarvitsisi. Intohimo jääkiekkoa kohtaan pitää kuitenkin pojan päätä pinnalla. Ainakin vielä.

"Tää on helvetin typerää, joudut muutenkin ongelmiin jos joku saa selville tästä, miten helvetissä sä vieläkin mua jaksat, ai koska saat panna mua?" Kysyn kyyneleet silmissä pojalta. "Ei, vaan koska mä oon ihan helvetin rakastunut suhun." Hän vastaa kun kyynel putoaa hänen poskelleen. Juuli on 15 vuotias naisenalku, joka eräänä iltana törmää poikaan, joka leimaa katseensa heti Juuliin. Poika saa Juulin tuntemaan jotain, mitä Juuli pelkää kaikista eniten. Poika elää vähän villiä elämää, ja matkan varrella ei sydänsuruista ja muusta sekavasta säilytä. Mitä käy? Onko tämä kaikki piilottelu, kyyneleet, huoli ja pelko tämän arvoista? Kirja sisältää: -Paljon kiroilua -Väkivaltaa -itsetuhoisuutta -Härskiä kielenkäyttöä ja seksuaalista sisältöä -Kaikkia päihteitä käytetään tarinan aikana Tää on mun eka kirja mitä kirjotan, joten antakaa armoo :) ALOITETTU 5.7.2022

*LOVE ME ALWAYS* ✔ Alice McCartney on kiltti kympintyttö, joka rakastaa vaatteita ja perhettään. Hän ei ole koskaan ymmärtänyt tyttöjä, jotka yrittävät muuttaa pahoja poikia hyviksi, mutta miten käy, kun hänen äitinsä rakastuu uuteen mieheen, ja he joutuvat muuttamaan eri kaupunkiin, jonka hyvännäköiset, mutta välillä liian pahat pojat saavat Alicen aivot sekaisin? Pakkaa sekoittavat myös Alicen ylisuojelevat veljet Zac ja Alex, sekä helposti asioista innostuva vaaleahiuksinen Erica.

Jos se rikas ja hemmoteltu poika ei olis ikinä astunu siitä ovesta, mun elämä olis ollu puolet helpompaa. Kuitenkin, luojan kiitos se astui ja mullisti mun elämän. 🏳️‍🌈 Tarina ja sen henkilöt ovat minun keksimiäni, ei kopiointia, kiitos. (Suurta punakynää vailla) Alkanut: 3.7.2018 Päättynyt: 5.1.2024

olemme asuneet naapureina ikuisuuden ja tunnen hänet isoveljeni kautta ja meidän vanhemmat ovat parhaita kavereita en kuitenkaan ole millään tavalla kiinnostunut tämän pojan elämästä eikä hän minun oikeastaan vihaan häntä. Silti kaikki tietää ettei näin ole vaikka yritän väittää vastaan.

16-vuotias Isla Merikanto on vanhoillislestadiolainen tyttö, joka aloittaa lukiopolkunsa Helsingissä. On aika siirtyä uuteen elämänvaiheeseen ja jättää yläasteajat taakse. Uusi koulu ei suinkaan tuo pelkästään paljon läksyä, vaan myös draamaa ja tunnemyrskyjä. Uudessa koulussa on mielenkiintoa herättävä Leo Honkanen, mutta tämä ei olekaan lestadiolainen. Yksi Islan kaveriporukkaan kuuluvista pojista, Alex Vainio, sen sijaan on. Draamalta ei voida välttyä, kun Isla tajuaa pitävänsä kummastakin. Kannattaisiko hänen pysyä turvallisilla ja vanhempiensa hyväksymällä tiellä Alexin kanssa, vai mennä häneltä kiellettyihin touhuihin Leon mukana? *** Varoitukset: epävarmuus omasta itsestään, seksuaalinen sisältö, tupakointi + alkoholin ja huumeiden käyttö alaikäisenä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa HUOM! Tämän kirjan ei ole tarkoitus loukata ketään. Lisäksi Islalla on tässä vanhemmat, jotka suhtautuvat aika epärealistisen tiukasti joihinkin asioihin. Olen itse lestadiolainen ja todella iloinen sellainen. Mulla ei ole tiukat vanhemmat ja me saadaan vapaasti tehdä mitä halutaan. Epärealistisen tiukoilla vanhemmilla tarkotan siis sitä, että esim. he voisivat hyvin heittää lapsensa talosta pihalle lestadiolaisuudesta luopumisen takia. Näin en oo oikeesti kuullut ikinä tapahtuvan oikeassa elämässä.