Kaksi kokonaista vuotta ilman rakkautta ja yksi naapurin poika. Poika joka on valmis yrittämään. Poika jonka piti olla vain kaveri. Poika johon ei koskaan pitänyt rakastua. Ja sitten on, tyttö jota pelottaa rakastua. Rikkoutuuko muuri kokonaan vai tuleeko siihen vain isompi? tarina sisältää vaikeita ja rankkoja aiheita, joten lukeminen omalla vastuulla:) hahmot ja juoni keksitty itse ethän kopioi!! kaikki kuvat pinterestistä!

Minusta oli vähän absurdia, että kävelin pimeässä pelkkien katuvalojen valaistuksessa paperikassi kädessäni Nikolai Rautavan kanssa pitkin kotikatuani kohti tuntematonta määränpäätä, mutta toisaalta olin jo alkanut tottua ajatukseen. Meidän kummankaan kannalta ei tainnut olla hyvä idea, että meidät nähtäisiin yhdessä. "Oot ihan oikeessa", Nikolai sanoi ja tuijotin sitä säikähtäneenä unohtaen hetkeksi kävelytaidon. Seisoimme paikallamme yhden katulampun alla ja tajusin vasta sitten, että olin kaiketi puhunut ääneen. Poskiani kuumotti hiljainen häpeä, mutta Nikolain silmissä ei ollut ivaa. Se hymähti ja kohautti olkiaan.

Muuttaminen uudelle paikkakunnalle heti abivuoden alkajaisiksi ei varsinaisesti kuulunut Iivon to do -listalle, ei varsinkaan, kun uusi paikkakunta oli pieni ja tylsännäköinen, hiljainen tuppukylä keskellä Keski-Suomea. Kun on kahdeksantoista ja tulevaisuus auki, kasa kavereita ympärillä ja kirjoitukset aiheuttamassa omanlaistaan stressiä, sitä vähiten kaipaisi uusia ympyröitä sotkemaan tuttua kuviota. Siitä huolimatta Iivo löytää itsensä seisomasta Kiuruharjun pienen kylälukion aulasta sinä lokakuisena aamuna. Vaatimattoman kyläpahasen kuviot kuitenkin yllättävät. Ei mene kuin hetki, ja Iivo on löytänyt ympärilleen uusia kavereita, kuten yhden alati vitsailevan rokkarin, yhden vehnätukkaisen elovenatytön ja yhden pikkusiskonsa kuolemasta kipuilevan urheilijan. Uudet tuttavuudet ovat tosiaan omaa luokkaansa, mutta yksi nousee suunnittelematta ylitse kaikkien muiden. Se takapulpetin hiljainen, huppupäinen poika, jolla on vakavat kasvot ja tupakanhajuinen talvitakki, eikä kovinkaan paljon kavereita. Ja ennen kuin Iivo ehtii edes tajuta, on hän onnistunut vetämään itsensä mukaan johonkin sellaiseen, josta ei ole enää paluuta. Unelias pikkukylä kätkee sisäänsä kipeämpiä tarinoita, kuin Iivo olisi koskaan voinut arvatakaan. . . . VALMIS! Ja kaipaa kauheasti punakynää... 😭 Varoitukset: väkivalta, päihteet, seksi Teksti, juoni ja hahmot on minun omasta päästä, ethän kopioi!

Juulista tuntuu, ettei hän kuulu mihinkään, niin kuin hän leijailisi irrallisena kaiken keskellä kykenemättä ottamaan kiinni mistään. Halu olla onnellinen on vahva, mutta menneisyyden kipupisteet ja kuviossa mukana oleva ex-poikaystävä meinaavat suistaa kaiken raiteiltaan. Aatu ei kestä olla yksin, vaan tarvitsee taustahälinän ja ihmisiä ympärilleen voidakseen pitää kipeät ajatukset poissa. Pahan pojan imagon takana häilyy huoli vaikeuksissa olevista ystävistä ja alkoholismiin vaipuneesta isästä, mutta joskus pitäisi osata huolehtia myös itsestään. Roope pyörittää huumekauppaa, ryöstelee ja tappelee, eikä tunnu välittävän kenestäkään. Tuntuu, kuin hän uisi niin syvissä vesissä, ettei pinnalle pääseminen ole enää mahdollista. Menneisyyden traumat horjuttavat mieltä, mutta Roope ei kykene ottamaan apua vastaan, vaan taistelee demonejaan vastaan yksin. Vuosien saatossa Aatun ja Roopen epävakaa kaveruus on muuttunut rikkonaisemmaksi. Veljellinen side on edelleen olemassa, mutta sekä Roope että Aatu tuntuvat halveksivan toisiaan. Roopen oltua vankilassa Aatu on kuin huomaamatta löytänyt Juulista ystävän, jollaista on aina tarvinnut. Juulista on alkanut tuntua, että Aatu on ainoa johon hän voi luottaa. Juuli yrittää vihata Roopea, mutta se tuntuu olevan koko ajan vaikeampaa. Eikä Juuli enää tiedä mitä hän tarvitsee, Roopea vai Aatua - vai olisiko vain kaikista helpointa lähteä ja jättää kaikki taakseen. - - varoitukset: päihteet, mielenterveysongelmat, väkivallan kuvailu

Siitä tytöstä tuntui usein, ettei sillä ollut mitään ja silti kaikki oli sille liikaa. Sillä pojalla oli kaikkea ja silti siitä usein tuntui, niin kuin jotain puuttuisi. . . . Varoitukset: päihteet, väkivalta, mielenterveysongelmat Teksti, juoni ja hahmot on minun omasta päästä, ethän kopioi!

"Todista mulle et mä haluun jäädä tänne." • Lumi elää ihan yhtä tavallista -mutta ehkä asteen tylsempää elämää- kuin muutkin, kunnes hänet eräänä päivänä värvätään esittelemään koulua kaksospojille, jotka ovat muuttaneet Italian auringon alta takaisin Suomeen juuri Lumin kotikuntaan. Kaksosista liikkuu epämääräisiä huhuja pitkin koulun käytäviä eikä Adrian omalla käytöksellään osaa olla vahvistamatta niitä. Pitää toki muistaa, että häntä tuskin edes kiinnostaa koko asia. Astuuko Lumi siis suoraan suden suuhun alkaessaan kokea tunteita tuota kylmäkuorista poikaa kohtaan? Vai syntyykö näistä kahdesta sittenkin vuosisadan rakkaustarina? Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Rankings: 🥇 Random~18.11.23 🥇Crush~25.11.23 🥇 Wattpad~25.11.23 🥇Huumori~12.12.23 🥇Lukio~12.12.23 🥇Rakkaus ~22.12.23 🥇Finland~26.12.23 🥇Suomi~9.3.24 🥇Romance~24.4.24 Aloitettu: 12.11.23 Lopetettu: 27.4.2024 TW!🚨 -sisältää lievästi masennusta, itsetuhoisuutta, ja perhe ongelmia. HUOM! ~Kansikuvan pohja Canvasista, en omista! ~Juoni on minun keksimä! Ethän kopioi! ~Ei sisällä k18 kamaa joten jos sitä etsit, niin et täältä löydä. (Kansikuva ja nimi kerran vaihdettu! (Secret Identity=Kolme kaksi yksi))

"Mä en oo yhtä mun menneisyyden kanssa." • Eden Vuori, juuri Kestilän lukiossa aloittanut nuori, joka ei tiedä parempaa kuin kuuman kaakaon vaahtokarkeilla parhaan ystävänsä seurassa. Hänen elämäänsä rytmittävät suurilta osin koulu ja dekkareiden kuuntelu eikä hän mielellään sotkeudu mihinkään tyhmään. Paitsi aina silloin tällöin. Mutta mitä käy, kun Milo Andersson, hyväosaisista vanhemmistaan tunnettu Abi vuottansa kärsivä harmaasilmäinen poika saa Edenin vahingossa sotkeutumaan nurinkuriseen elämäänsä, joka ei todellakaan ole sitä, miltä vaikuttaa. Onko peli menetetty, kun Edenille alkaa valjeta, että ennen niin viaton hymyilevä poika ei ole enään se sama Milo, jonka hän kerran tunsi? Rankings: 🥈Suomi~18.10.25 Aloitettu; 25.10.24 Lopetettu; HUOM‼️ ~Kansikuva on tuotettu tekoälyllä mutta muokattu. ~Tarina saattaa sisältää päihteitä, väkivaltaa, itsetuhoisuutta ja muita raskaita asioita. Luethan omalla vastuulla! ~EI sisällä K18 kamaa, joten jos sitä täältä etsit niin et löydä. ~Juoni, hlö hahmot yms omat minun keksimiä, joten ethän kopioi!

Tää tuntuu niin väärältä, mutta samalla niin oikeelta. Mun ei pitäis olla täällä. Mut täällä mä kuitenkin oon. *** 16-vuotias Saara on suuresta lestadiolaisesta perheestä. Vajaan 7000 asukkaan paikkakunta ja tiukka uskonnollinen kuri kotona tukahduttaa Saaraa eikä pakopaikkaa tunnu löytyvän mistään. Sitten naapuritontille nousee upea vaaleanharmaa kivitalo. Sinne muuttaa Helsingistä uusi perhe. Ja Anton. Niin kiehtova Anton. *** A/N: Tarina sisältää rankkoja aiheita, ahdistusta, kiroilua, päihteitä sekä seksuaalisia kohtauksia. Älä lue, jos nämä ahdistaa tai koet olevasi liian nuori lukemaan esim. seksikohtauksia. En omista oikeuksia käyttämiini kuviin, kaikki on Pinterestin syövereistä kaivettuja. OMISTAN KAIKKI OIKEUDET KIRJAANI, JOTEN ETHÄN KOPIOI TEKSTEJÄNI TAI HAHMOJANI, KIITOS! PLAGIOINTI ON RIKOS.