❝En muuten varmasti tee!❞ huusin parhaalle ystävälleni, Meganille, jonka kanssa kävin juuri hyvin mielenkiintoista keskustelua puhelimessa. Megan halusi minun tekevän Snapchattiin käyttötilin, josta hän jaksoi aina valittaa minulle. Hänen mielestään asuin kiven alla, koska en halunnut käyttää jotain "uutta sensaatiomaista" sovellusta. Mikä siinä sovelluksessa saattoi muka olla niin ihmeellistä? ~~~ Snapchat. En olisi koskaan uskonut, että minä 19-vuotias Elena Lance, Doncasterissa asuva lukion viimeistä luokkaa käyvä oppilas, löytäisin elämäni rakkauden Snapchatista. Niall Horan, maailman kuuluisimman poikabändin jäsen, lataa itsellensä Snapchatin ja löytää muutakin kuin mahtavat filtterit ja My Storyt. Hän löytää rakkautensa. ~~~ Ethän kopioi tekstiäni ilman lupaa, sillä tämä koko kirja on mielikuvitukseni tuotos. Teos on täysin fiktiota: hahmot, miljöö, tapahtumat, ja niiden samankaltaisuus tosielämän henkilöihin tai tapahtumiin ovat vain sattumaa. Vaikka päähenkilöinä onkin julkisuuden henkilöitä, ovat tämän teoksen hahmot fiktiivisiä versioita heistä. Kirja sisältää: • Epäsoveliasta kielenkäyttöä • Seksuaalisia kohtauksia • Päihteiden käyttöä • Surkeaa huumoria Kirjan ensimmäiset luvut kaipaa kielenhuoltoa (ja ovatkin korjaustyön alla), mutta ne paranee kirjan edetessä. Lupaan! Oon myös tosi pahoillani, että 13-vuotias minä kirjotti tän ja uskals vielä kutsua tätä "fanifiktioksi"... Korkein ranking: #1 in Fanfiction // 28.9.2016 ✧

Motel 6- mistä saatat löytää torakoita suihkussa, epäilyttävää ruokaa myyntiautomaatissa ja ehkä, mahdollisesti rakkautta matkan varrella. HUOM! Tämä tarina EI ole minun! Tarina kuuluu käyttäjälle _HakunaMatata_ ja tämä on vain suomennos siitä. All credits to _HakunaMatata_

Olen odottanut tätä kolme ja puoli vuotta ja nyt vihdoin se tapahtuu! Meinasin kuolla shokkiin kun sain liput One Directionin keikalle. On vaikeaa olla koko ajan itkemättä, sillä alan vasta nyt tajuamaan että nään pojat oikeasti. Tähän asti he ovat olleet vähän niinkuin keksittyjä hahmoja, mutta nyt... ---------------------------------------------- Moii :) Tän fanficin päähenkilö on Julia, joka on 17-vuotias directioner. Alku saattaa tuntuu tylsältä mut sit kannattaa hypätä suoraan tokaan lukuun, ja pahoittelen turun murretta... :D Oon siis ite 15-vuotias ja oon kirjottanu tän niinku mun omista unelmista ja kaikesta mitä aina mietin et vois tapahtuu ja nii edellee :) Itekki oon directioner ja odotan ihan kuolleena Helsingin keikkaa (27.6.2015). Siis musta oikeesti tuntuu et tuun kuolemaan sinne :D Mut mä siis julkasen aina niinku yhen valmiin luvun ja alan sitte kirjottaa seuraavaa, joten seuraavan ilmestymiseen voi mennä hetki mut se on kuitenki tulossa :) Toivottavasti tykkäät täst fanficistä ja saa kommentoida omii ajatuksii ja kertoo et mitä voisin parantaa, ja mitä haluisit et kuvailisin lisää tai et tapahtuis seuraavaks :)

Hän luuli, että koko maailma on häntä vastaan ja rakastetuksi tuleminen vain ei ollut häntä varten, kunnes hän tapasi neljä poikaa jotka halusivat muuttaa sen. Varoitus: Kirja saattaa sisältää viiltelyä, syömishäiriötä ja itsemurhaisia ajatuksia. . . Tekstin alkuperäinen kirjoittaja: mrcalibu. Tämä on vain suomennus. En omista tarinan oikeuksia.

kinda emotional and kinda funny and a lot of Larry Stylinson basically what I imagine their text messages to be like ~spin off WIP~ Ziam Texts!

It says it all in the title + Comment or message me for suggestion

"oops wrong number" "It's fine. Hi" Or where Louis accidentally texts Harry. (rewritten)

Tyler finds a random number on a random table and randomly texts it. cringe level 100000000 btw this was the first joshler I ever wrote so its super cringey and sorta basic idk but I apologize for that

!!KESKENERÄINEN EIKÄ ENÄÄN JATKU! Koko juttu oli kuin jostain kliseisestä teini elokuvasta Harry oli komea täydellinen poika ja Louis kaikkien inhoama kiusattu poika jolla oli homofoobiset vanhemmat. Harry kuitenkin piti Louisia söpönä ja pian he löysivät itsensä seurustelemasta ja asiat kehittyivät mutta hyvin eri tavalla kuin Louis oli olettanut.

"Olet niin pieni." Aivan kuin todistaakseen että hän oli oikeassa, Louis rutisti Harrya tiukasti käsillään ja Harry vain rutistui hieman, työntäen päätään syvemmälle Louisin rintaan. "Minun kaunis paperinukkeni." Ja kun Louis rutisti häntä uudelleen, painaen huteran, silti lämpimän suudelman Harryn kylmälle otsalle, Harry tunsi sydämensä tuntevan taas sillä tavalla; hän tunsi rakkautta. Pehmeän värinän, jota parhainkaan itsehillintä ei voinut estää. Hän rakasti Louisia. Hän rakasti häntä, vaikka ei halunnutkaan, hän ei oikeasti halunnut. Okei, ehkä vähän. *** This is a Finnish translation of @uniquelyxlarry 's story. All credit to her!