He never knew life could be this way, but truly if he did, he wouldn't have cared. He cared about nothing, not even himself until her. Before her, he was empty/ Before her he knew nothing of joy or completion, and this is his journey to his life After her.

Yksi minuutti. Kuusikymmentä sekuntia. Niin pieni hetki, joka voi kuitenkin muuttaa kaiken. Jos olisin sitonut kengännauhojani hetken kauemmin, hän olisi vielä elossa. Jos olisin kiukutellut aamulla, hän hengittäisi vielä. Jos olisin jäänyt seisomaan jalkakäytävälle heidän viereensä, niin minä olisin nyt kuollut. Mutta kohtalo päätti toisin. Hän kuoli, minä en. Hän pääsi taivaaseen, minä jäin maan päälle. Hän sai ikuisen rauhan, minä sain ikuisen kadotuksen. --------- Elisabeth on erilainen sanan kaikessa merkityksessä. Hän on yliviisas outo tyttö, joka on joutunut elämään oman kotinsa vankina vuosia sitten tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Hänen ylisuojeleva isänsä ei päästä tytärtään silmistään pitäen tämän piilossa pahalta maailmalta. Mutta jokainen tekee virheitä, myös Elisabethin isä, joka esittelee tyttärensä miehelle. Miehelle joka on kaikkea muuta kuin hyvää seuraa nuorelle tytölle, joka ei osaa pelätä mitään tai ketään

~ Hän vain tuijotti minua. Hän katsoi minua suoraan silmiin, aivan kuin yrittäen nähdä, puhuinko totta vai en. Mutta minä tuijotin häntä itsevarmana takaisin. En suostunut siirtämään katsettani, en sitten millään. Se olisi heikkoutta ja minähän en halunnut olla heikko, olin vahva! Kuningas ei sanonut mitään. Ei sanaakaan. Olisi ollut paljon helpompaa, jos hän olisi huutanut minulle, jos hän olisi sanonut jotain hyvin sarkastista tai loukkaavaa. Sillä hiljaisuus joka ympäröi meitä, oli mitä epämiellyttävin asia koko maailmassa. Se hiljaisuus oli raskas taakka, joka tuntui painavan sydäntäni kasaan. Lopulta kuningas teki jotain, mikä sai minut hetkeksi hämilläni. Hän nojautui vieläkin lähemmäksi minua, niin että nenänpäämme melkein koskettivat toisiaan. Sydämeni jätti lyönnin väliin ja pidätin hengitystäni. Mahassani tuntuva kutiava tunne sai jalkani lihakset rentoutumaan. Ne muuttuivat hyytelöksi ja olin varma, että kaatuisin jos ottaisin yhdenkin askeleen. Kuningas tuijotti minua silmiin ja kuiskasi hyvin kolkolla äänellä, joka kaikui käytävällä: - Neiti Nordlund, muistakaa että minä en koskaan unohda. Hän räpäytti silmiään yhden ainoan kerran, ja heitti minuun yhden julman katseen. Sitten hän lähti viitta hulmuten, sydämeni kainalossaan. ~ Kolmen kuun valtakunta antaa nuorelle Ellelle toisen mahdollisuuden aloittaa uusi elämä, täysin uudelta pohjalta. Mutta lähtökohdat eivät ole kovin hääppöiset. Ensimmäinen päivä uudessa maailmassa saa yllättävän käänteen, kun Elle joutuu orjaleirille Alexin kanssa. Odottamattomien tapahtumien jälkeen Elle saa oppia, ettei toinen maailma eroa kovinkaan paljon ihmisten omasta. Päänvaivaa aiheuttaa oikukas kuningas, sekä hänen hovinsa ja myös kadonnut Alex. Miten Ellen käy, kun hän löytää itsensä kammottavasta tilanteesta, josta ei ole ulospääsyä?

Genret ▬ fantasia, seikkailu, jännitys, romatiikka Ikäraja ▬ En suosittele alle 14-vuotiaille Varoitusket ▬ Saattaa sisältää väkivaltaa, aseiden/teräaseiden käyttämistä, verta sekä jotkin kohtaukset saattavat olla enemmän aikuisille sopivaa sisältöä Tekijänoikeudet ▬ Hahmot, tapahtumapaikat yms. ovat minun käsialaani, joten kaikki tekijänoikeudet kuuluvat minulle - Paula © a.k.a. susimimmi Tarinan osat ▬ SIIVET - luet tällä hetkellä ENKELIN POIKA - julkaistu "Ilman siipiä minulla ei ole mitään." '"Michaelia ei enää ole", Johnin sanoessa nuo sanat tuntui kuin maailmani olisi romahtanut. Tunne oli sama kuin silloin kun en voinut pelastaa Kathleenia, mutta vain nelinkertainen. Mies jota olin rakastanut enemmän kuin ketään muuta tässä maailmassa, mies jonka vuoksi olisin luopunut kuolemattomuudestani, oli kuollut.' Enkelinä elämisessä on omat ehtonsa. Ihmisten kanssa kontaktin ottaminen on kiellettyä, mutta nyt asiat ovat kuitenkin toisin. Ihmisiä on jäljellä enää kourallinen ja heidän lisääntymisensä vähyys johtuu rakkauden puutteesta. Kukaan ei enää osaa osoittaa tunteitaan samalla lailla kuten ennen vanhaan. Oikeastaan sitä ei osoiteta melkein ollenkaan. Jumala on hylännyt oman luomuksensa, jättänyt heidät ilman opastajaa, mutta muutama enkeli vielä uskoi, että ihmisten sydämistä löytyi vielä rakkautta. Enkelit lupasivat opettaa ihmiset uudelleen rakastamaan toisiaan, mutta jokin meni vikaan. Luna on yksi näistä harvoista eloonjääneistä. Hän yrittää parhaansa mukaan pysyä hengissä, selvitä ja opettaa joitakin ihmisiä rakastamaan toisiaan ennen kuin aika loppuu ja Herra tuhoaa heidät. Siipien metsästys on kuitenkin käynnissä ja kysymys kuuluu; Selviääkö Luna tästä kaikesta ehjin nahoin?'

Täydentävätkö vastakohdat todella toisiaan? 17-vuotiaat pojat Reetu ja Sake kamppailevat seksuaalisuutensa, itsensä ja toistensa kanssa. Highest ranking in romance: #1 ❤️ Highest ranking in boys: #1 ❤️

Muuttaminen uudelle paikkakunnalle heti abivuoden alkajaisiksi ei varsinaisesti kuulunut Iivon to do -listalle, ei varsinkaan, kun uusi paikkakunta oli pieni ja tylsännäköinen, hiljainen tuppukylä keskellä Keski-Suomea. Kun on kahdeksantoista ja tulevaisuus auki, kasa kavereita ympärillä ja kirjoitukset aiheuttamassa omanlaistaan stressiä, sitä vähiten kaipaisi uusia ympyröitä sotkemaan tuttua kuviota. Siitä huolimatta Iivo löytää itsensä seisomasta Kiuruharjun pienen kylälukion aulasta sinä lokakuisena aamuna. Vaatimattoman kyläpahasen kuviot kuitenkin yllättävät. Ei mene kuin hetki, ja Iivo on löytänyt ympärilleen uusia kavereita, kuten yhden alati vitsailevan rokkarin, yhden vehnätukkaisen elovenatytön ja yhden pikkusiskonsa kuolemasta kipuilevan urheilijan. Uudet tuttavuudet ovat tosiaan omaa luokkaansa, mutta yksi nousee suunnittelematta ylitse kaikkien muiden. Se takapulpetin hiljainen, huppupäinen poika, jolla on vakavat kasvot ja tupakanhajuinen talvitakki, eikä kovinkaan paljon kavereita. Ja ennen kuin Iivo ehtii edes tajuta, on hän onnistunut vetämään itsensä mukaan johonkin sellaiseen, josta ei ole enää paluuta. Unelias pikkukylä kätkee sisäänsä kipeämpiä tarinoita, kuin Iivo olisi koskaan voinut arvatakaan. . . . VALMIS! Ja kaipaa kauheasti punakynää... 😭 Varoitukset: väkivalta, päihteet, seksi Teksti, juoni ja hahmot on minun omasta päästä, ethän kopioi!

"Katsos ystävä hyvä kun me kaikki taidamme olla jollain tavalla mutantteja. Ellet ole huomannut, me olemme sydämettömiä tappajia, joille oma henki on pelkkä riippakivi. Me olemme kamalia toisillemme ja itsellemme, emmekä pääse siitä mihinkään. Me olemme ihmisiä, ja ihmiset ovat mutantteja", sanoin, ja painoin aseen liipaisimesta. Highest raking: 1st in Action

"Äkämä on kasvin kasvuhäiriö, jonka aiheuttaa jokin ulkoinen ärsyke, usein punkki tai jokin hyönteinen." Miltä tuntuu olla räjähtävä ristiriita? Miltä tuntuu olla Katri? Evlkl - spin-off CW: Seksuaalinen sisältö, väkivalta