(Kiitos kuvasta, @florankirjoitukset) - Mikä oisi niin epäuskottavaa, että se olisi mahdotonta? Alienit, keijut, vampyyrit vai robotit? Entä jos maailmassa olisi laboratorio, joka pelastaisi ihmisiä, tekemällä heistä robotteja? Usko tai älä, se on mahdollista! Tule seuraamaan Amanda Stellerin elämää, kun hän joutuu laboratorion vangiksi. Pian hän kuitenkin pääsee tehtävään. Mikä on kyseinen tehtävä ja selviääkö Amanda tästä kaikesta?

"He ovat sadistisia kusipäitä" Näin orjat kuvailevat jokaista omistajaansa. Heidän elämänsä ei muutenkaan ole helppoa maailmassa, jossa orjat eivät ole muuta kuin esineitä ja elämiä, joita kohdellaan mielensä mukaan. Lunan täytyy tämän lisäksi selvitä toinen toistaan kamalammista omistajista. Häntä on koko ikänsä heitelty omistajalta toiselle, kunnes kohtalo astuu peliin nuoren vihreäsilmäisen miehen muodossa.

Järjestö, joka tavoittelee jotakin. Tyttö, joka saa selville jotakin. Poika, joka on täytyy tehdä jotakin. Niin-hän vei sinut sinne. Mutta viekö hän sinua enään koskaan takaisin?

Prologi Katselin itseäni kultakoristein kirjaillusta peilistä. Kotiapulaisemme Franzika kietoi samettisen tummanpunaisen mekon hoikalle vartalolleni ilmeillessäni itselleni peilistä. "Harjoittele mielummin hammashymyäsi", Fransika naurahti ja palasi taas työnsä kimppuun. Hän käski minun istuutua, jotta saisi liukkaat luonnonkiharani pysymään vaalean nutturaverkon sisällä. Isällä oli äidin mukaan kuulema tärkeä illallinen, johon meidänkin täytyisi osallistua. "Isäsi tahtoo esitellä ylpeydenaiheensa", Fransika sanoi, kuin olisi lukenut ajatukseni. Nousin ylös ja pyörähdin hitaasti. Mekon monet kerrokset laineilivat pyöriessäni. Äiti astui samassa sisään. "Berit, näytät upealta!' hän huokaisi ja suukotti poskiani. "Kiitä Franzikaa", sanoin ja hymyilin kohti kiusallistuneen kotiapulaisen kasvoja. "No, Loyce ja Derek ovat valmiina alakerrassa, menisitkö sinne?" äiti kysyi osoittaessaan ovea. Nostin hieman hameen helmaa astellessani tummanpuisia kiiltäviä portaita alas.