Ava Anderson on 16-vuotias suomenruotsalainen tyttö. Hän on lukionsa fiksuin oppilas, mutta tietämisestä ei ole ikinä ollut apua suosituksi tulemisessa. Kerran hikke, aina hikke. Mutta eräänä päivänä lukiosta pääse yksi oppilas Australiaan vuodeksi vaihto-oppilaaksi. Tietysti sinne valitaan Ava, puhuuhan hän englantia paremmin kuin kukaan muu. Mitä tapahtuu, kun uuden lukionsa fuckboy ottaa kohteeksensa oppilaista uusimman, Avan? Tai kun Ava tapaa hurmaavan naapurinsa? Kirja sisältää kiroilua, seksuaalisia kohtauksia ja väkivaltaa. Lue omalla vastuulla! Highest ranking in Romance: #1 Highest ranking Teen Fiction: #2

*LOVE ME ALWAYS* ✔ Alice McCartney on kiltti kympintyttö, joka rakastaa vaatteita ja perhettään. Hän ei ole koskaan ymmärtänyt tyttöjä, jotka yrittävät muuttaa pahoja poikia hyviksi, mutta miten käy, kun hänen äitinsä rakastuu uuteen mieheen, ja he joutuvat muuttamaan eri kaupunkiin, jonka hyvännäköiset, mutta välillä liian pahat pojat saavat Alicen aivot sekaisin? Pakkaa sekoittavat myös Alicen ylisuojelevat veljet Zac ja Alex, sekä helposti asioista innostuva vaaleahiuksinen Erica.

"Vittu, mä oon kyllästyny sun naamaas." Mun sanat eivät saa minkäänlaista reaktiota aikaan. Olisin melkein toivonut, että mies olisi alkanut raivoamaan ja sanonut mulle kerrankin pahasti. Ehkä sitten mä olisin jaksanut katsella miestä vielä hetken aikaa, ennenkuin olisin vaihtanut seuraavaan. Vedän syvään henkeä ja pistän savukkeen suupieleeni. "Ei täällä saa polttaa", tummatukka muistuttaa ja se vituttaa mua vielä enemmän. Palava rööki suupielessä pakkaan tavarat reppuuni ja lähden lätkimään. Mies tulee perässä ja ottaa musta kiinni. Mä vihdoin tunnen pienen toivonpilkahduksen, että se ottais mut rajusti syliinsä ja kantais makkariin. "Saanko mä suudella sua?" "Vittu, että sä olet säälittävä", on ainoa, mitä suustani pääsee. Otan repun takaisin olalleni ja pääsen jatkamaan matkaani. Istahdan Oak-puiston penkille sitomaan kengännauhojani ja samalla mietin, mikä olisi seuraava päämääräni. Samassa kuulen, kuinka puhelimeni piipittää soiton merkiksi. Tiedän jo, että soittaja olisi isä - kaikki muut tietävät, että mulle on turha soitella. Kaivan puhelimen taskustani ja painan huultani purren vihreää luurin kuvaa. "Mulla on kiire", valehtelen puhelimeen, mutta mies sivuuttaa lauseeni kokonaan. "Rosen hautajaiset ovat huomenna." Voi vittu. // 2017 description © Sandra, @sandrawritez cover © Nelli, @tarinaturinat