"Kuinka alas voin vajota? Mitä isäkin sanoisi?" "Elämä on hankalaa." "Rakkaus on, Hermione." Mitä on elämä, kun joutuu tasapainottelemaan hyvän ja pahan välillä? Painostuksen ja salaisen kaipuun välillä. Draco Malfoy on ylimielinen Luihuisten 'kuningas', monen tytön unelma. Ja hän tuntee outoa vetoa kuraveristä Hermione Grangeria kohtaan! EDIT (22.7.2018) Kirjoitin tämän pari vuotta sitten ja tekstikin on sen mukaista. Pahoittelut mahdollisista virheistä ja epäselvyydestä.

Harry saapuu Tylypahkaan neljännelle lukuvuodelleen. Ei ole Kolmivelhoturnajaisia, mutta joulutanssiaiset on. Mitä tapahtuu, onko rakkautta kenties ilmassa, entä vihaa? { Btw , Luna on mukana, vaikka hän oikeasti tulee mukaan vasta 5 elokuvassa. } lol tein ton uuden kannen kolmes minuutis joten älkää dissatko :Dd

Olenko kaunis? Laiha, suosittu tai rakastettu? En tietenkään. Olen vain kaikille vaivaksi. Asun kaupungissa, sellaisella syrjäisällä tiellä missä kukaan ei tule katselemaan ja kyselemään vointiani. Kukapa sitä nyt muutenkaan kysyisi... En omista kavereita, he vain pilkkaisivat ja puhuisivat paskaa selkäni takana minusta. Elämäni on täyttä paskaa. Ei minusta välitä kukaan, edes omat vanhempani. He haluavat olla mielummin töissä koko päivän, kuin viettää aikaa tyttärensä kanssa. Ei siinä mitään, olen tottunut siihen. Siihen kipuun jonka elämä minulle tuottaa. Tyttö nimeltä Sade. Se yksinäinen susi, musta lammas ja ruma ankanpoikanen. Myös huora, läski ja ruma ovat tuttuja nimityksiä hänelle. Kaksi vuotta sitten se kaikki alkoi. Kiusaaminen, masennus ja se kaikki laski alamäkeä kuin lapsi pulkalla. Mutta onko mahdollisuus piristymiseen? Jos on, Sade ei usko siihen. Sitten on vielä tämä meidän Daxel. Tietämättömänä Sateen tilanteesta hän haluaa ystävystyä tähän, ja kuka tietää, ehkä hän haluaa olla jotain enemmän. Highest ranking: #2 in romance

Tämä kirja kertoo Harry Potterissa olevien hahmojen elämästä erityisesti Draco Malfoyn ja Hermione Grangerin.

lukeminen omalla vastuulla, mutta voin taata sen, että tarina on erittäin cringe. nauttikaa toki :DD🖤

kiitos oikeesti kaikille jotka tätä tarinaa vieläki lukee <3<3 for real 4 vuoden jölkee huhhuh tätä vieläki luetaa kirjotin tosiaan tän kun olin 5luokalla i guess nii ei oo mitään laadukasta tekstiä, pahoittelen siitä mut en nyt jaksa näitä privateks laittaa koska jotkut lukee vielki ps. tätä ei oo kirjotettu loppuun ja tuskin koskaan kirjotankaan mut saatan joskus tehä jonku pitemmä/laadukkaaman remaken ❤️❤️❤️❤️

Minä kerron teille tarinan. Se kertoo kukkasista, sateenkaarista, elämänilosta ja onnesta, joka kääntää kaiken hyväksi. Se kertoo auringonpaisteisista päivistä ja pyyteettömästä rakkaudesta, jotka tuntuvat olevan ainoita asioita maailmassa. Ei, oikeastaan se kertoo vain ihmeiksi luulemistamme asioista, jotka eivät sitä ole. Se kertoo kaikelle kyynistymisestä ja suuren ihmissydämen reikiintymisestä tärkeimmälle. Se kertoo kylmettävistä pettymyksistä ja itseinhosta. Minä kerron teille tarinan pilvilinnoista ja kirjoista; niihin uppoutumisesta ja niiden vihaamisesta. Minä kerron itsensä etsimisestä ja koulustressistä, alemmuuden tunteesta ja kauneuden merkityksistä. Maanläheisemmin, kerron Tylypahkan lukuvuodesta 2003-2004; viisi vuotta Tylypahkan taistelun jälkeen, kun kaikki on ennallaan. [Tosiaan, en omista tekijänoikeuksia tai muutakaan, oppilaat oon kyllä ite kehitelly mut loput kuuluu ehottomasti erinomaiselle J. K. Rowlingille sekä ilmeisesti Warner Bros:ille. Oon mitä syvimmästi pahoillani jos tän fiktion sisältö loukkaa kenenkään Potter-harjaantuneita korvia, mun väärinkäsityksistä tai unohuksista saa toki ilmotella ihan hyvin mielellään. Mikä tahansa mikä häirittee on huomautuksen arvonen asia, tahon kehittyä kirjottajana. Toisaalta sen voi huomata, et oon jonkun verran muokannu kirjan juonta esimerkiks lisäämällä hahmoja, joita ei oo kirjoissa.]

James Potter always noticed one thing about Lily Evans. No, it wasn't her fiery red hair or her caring attitude. Nor was it the anger he felt when he saw her with Severus Snape. It was her eyes, the bright green eyes that were so full of life it almost hurt to look at them. It was always her eyes. Disclaimer: I do not own the characters or this story. All belongs to J.K Rowling.