Alexandra kuulee, että saa unelmien työpaikan linnasta. Hänen äitinsä ei kumminkaan laskisi tätä mielellään, koska on itse ollut siellä, eikä halua tyttärelleen samanlaista elämää. Alexandra päättää kuitenkin mennä sinne ja häntä odottaa siellä seikkailu, jota ei olisi voinut kuvitella. Draamalta, rakkaudelta ja sydänsuruilta ei voi välttyä. Alexandra on kuitenkin luvannut itselleen, että saa vuodattaa vaan yhden kyyneleen. **** Älä kopioi juonta tai hahmoja!

Jyväskylän energisin punkrock-bändi Ambivalenssi heittää keikkoja tiiviillä tahdilla pitkin Keski-Suomen baareja. Tintin, Nasun, Kissen ja Peuran ryhmädynamiikka on hyvin ainutlaatuista ja tiivis ystävyys yltää myös treenikämpän ulkopuolelle. Bändihommat on aina ollut tarkoitus pitää vapaana ihmissuhdesotkuista, mutta Kissen ja Peuran välillä kipinöi, ja Nasu kirjoittelee lauluja, joiden kohteesta Tintillä ei ole hajuakaan.

Seisoimme vierekkäin ja minusta tuntui, ettemme vielä koskaan olleet olleet niin kaukana toisistamme. Sakari oli ollut lähiaikoina ainoa pysyvä asia elämässäni ja välillä mietin, miten kauan se tulisi olemaan niin. Kun välillä katsoin sitä silmiin, en tiennyt kumpi meistä voisi luvata elävänsä pidempään.

///Jatko-osa Jamille sekä Paulalle!/// Ja vaikka mä olin ollu humalassa, muistin miltä oli tuntunut kun se oli painanut kasvonsa hetkeksi vasten mun selkää. Se oli johtunut väsymyksestä, mutta mikä se kuuma kourasu mun vatsanpohjassa sitten oli? Ja miksei se nojautunut heti kauemmas? Miksi musta tuntu ettei me koskaan voitu olla kavereita?