Runoja sydämestä, runoja kauneudesta, runoja rakkaudesta, runoja elämästä, runoja surusta. Kerran istui keiju, hyvin yksinäinen palalle sammalaista puuta Nosti kirjan pienen hennon kuten pienet kätenssäkin Avasi sivun käänteli painoi oksan tyven Kirjoitti sanan aamukasteella

Kun Taisia oli pieni , hänen isänsä katosi. Kun Taisia kasvoi isoksi , hänkin tahtoi kadota. Kadota maailmasta, jota hallitsee hirmuvaltias Susi, ja joka on ympäröity kosmisella energialla, Kuvulla . Mutta on vaikeaa kadota , kun maailma ei halua sinun katoavan .

Toinen runokokoelmani. Surumielisiä runoja oman mieleni syvyyksistä.