Väkivaltaisen emon takia pieni pentu ei pysty elämään perheensä kanssa. Muut sisarukset saavat emon lämpöä ja rakkautta, miksi häntä vain vihataan? Suojeleva isä päättää viedä pennun klaaniin, uskoen tämän olevan siellä paremmassa turvassa. Pian pieni kolli huomaa, kuinka vaarallista klaanissa eläminen on - varsinkin, kun klaanin varapäällikkö on jostain syystä päättänyt vihata häntä koko sydämestään.

Minä kerron teille tarinan. Se kertoo kukkasista, sateenkaarista, elämänilosta ja onnesta, joka kääntää kaiken hyväksi. Se kertoo auringonpaisteisista päivistä ja pyyteettömästä rakkaudesta, jotka tuntuvat olevan ainoita asioita maailmassa. Ei, oikeastaan se kertoo vain ihmeiksi luulemistamme asioista, jotka eivät sitä ole. Se kertoo kaikelle kyynistymisestä ja suuren ihmissydämen reikiintymisestä tärkeimmälle. Se kertoo kylmettävistä pettymyksistä ja itseinhosta. Minä kerron teille tarinan pilvilinnoista ja kirjoista; niihin uppoutumisesta ja niiden vihaamisesta. Minä kerron itsensä etsimisestä ja koulustressistä, alemmuuden tunteesta ja kauneuden merkityksistä. Maanläheisemmin, kerron Tylypahkan lukuvuodesta 2003-2004; viisi vuotta Tylypahkan taistelun jälkeen, kun kaikki on ennallaan. [Tosiaan, en omista tekijänoikeuksia tai muutakaan, oppilaat oon kyllä ite kehitelly mut loput kuuluu ehottomasti erinomaiselle J. K. Rowlingille sekä ilmeisesti Warner Bros:ille. Oon mitä syvimmästi pahoillani jos tän fiktion sisältö loukkaa kenenkään Potter-harjaantuneita korvia, mun väärinkäsityksistä tai unohuksista saa toki ilmotella ihan hyvin mielellään. Mikä tahansa mikä häirittee on huomautuksen arvonen asia, tahon kehittyä kirjottajana. Toisaalta sen voi huomata, et oon jonkun verran muokannu kirjan juonta esimerkiks lisäämällä hahmoja, joita ei oo kirjoissa.]

"Hän ei sano mitään, hänen ei tarvitse - minä tiedän kyllä. Tunnen entisen elämäni valuvan kuin hiekan sormieni välistä." Kun nuoresta Alisasta tulee maagi Valven morsian, ei mikään ole enää entisensä. Ævintýr on romantiikkaa, fantasiaa ja satukuvastoa yhdistelevä tarina. kannen kuva: © Andrew Wong, Unsplash.com

"Miksi kaikki palvelijat kulkevat noin katse luotuna alaspäin, eivätkä katso minua ikinä silmiin?" Nathaniel kysyi. Eikö hän muka todella tiennyt? "Kun me tulemme linnaan, meille painotetaan ensimmäisenä yhtä sääntöä, säännöistä kaikkein tärkeintä: kuninkaallisia ei saa katsoa suoraan silmiin." *** Tarina, juoni ja henkilöt on mun keksimiä, eli ettehän siis kopioi! Kannen kuva on pinterestistä. ©Akileia