Se syksy oli kolea ja pimeä, se maistui raudalta ja suolavedeltä, tuntui kipeältä ja raskaalta, vihlovalta painolta rinnan alla. Se syksy oli kuin vihainen ja halveksiva solvaus, tai jäinen sade kyynelten polttamia poskia vasten. Se syksy söi meitä sisältä, hitaasti kuihdutti ilonpilkahdukset suupielistä. Ja se syksy...
Muuttaminen uudelle paikkakunnalle heti abivuoden alkajaisiksi ei varsinaisesti kuulunut Iivon to do -listalle, ei varsinkaan, kun uusi paikkakunta oli pieni ja tylsännäköinen, hiljainen tuppukylä keskellä Keski-Suomea. Kun on kahdeksantoista ja tulevaisuus auki, kasa kavereita ympärillä ja kirjoitukset aiheuttamassa...
Välillä musta edelleen tuntui, etten mä ansainnut sitä. Etten mä ansainnut sellaista kuin se, että se oli mulle liian hyvä, enkä mä ollut puoltakaan. Vaikka mä tiesin, että mä ansaitsin. Ja me ansaittiin olla näin - me ansaittiin olla näin vitun rakastuneita, me ansaittiin olla edelleen näin täynnä sähköä. Mä tiesin...