Eemil Kajanderin elämä ei ole ikinä ollut helppoa. Kaksi vuotta sitten hänen vanhempansa kuolivat autokolarissa, jonka aiheutti Stenmanit, rikas perhe, jonka poika selviytyi onnettomuudesta hengissä. Siitä lähtien Eemil on asunut kahden vanhemman veljensä kanssa, josta ei synny muuta kuin riitaa, huutoa ja erimielisyyksiä. Parhaan kaverinsa kanssa hän on pahaa vauhtia suistumassa pysyvästi raiteilta, jotka veisivät kohti parempaa tulevaisuutta. Kaupungissa, joka on jakautunut kahteen puoleen, asuminen ei ole yksinkertaista, kun tappelut ovat arkipäivää niin toista kuin omaakin puolta vastaan. Kaikkeen siihen ei todellakaan tarvita mukaan Mikael Stenmania, joka muuttaa kaupunkiin serkkujensa luokse asumaan kesken lukuvuoden ja päätyy Eemilin luokalle. Sisäänpäin kääntynyt Eemil vannoo itselleen pysyvänsä kaukana virnistelevästä ja vitsailevasta Mikaelista, joka ei loppujen lopuksi olekaan aivan sitä miltä päälle päin näyttää. Tarinan spin-off: Quatervois Tarina sisältää seksuaalisia kohtauksia, väkivaltaa, alkoholin ja muiden päihteiden lisäksi huumeiden käyttöä, itsetuhoisuutta ja mielenterveysongelmia. Aloitettu 16.7.2019 Lopetettu 31.12.2019

Muuttaminen uudelle paikkakunnalle heti abivuoden alkajaisiksi ei varsinaisesti kuulunut Iivon to do -listalle, ei varsinkaan, kun uusi paikkakunta oli pieni ja tylsännäköinen, hiljainen tuppukylä keskellä Keski-Suomea. Kun on kahdeksantoista ja tulevaisuus auki, kasa kavereita ympärillä ja kirjoitukset aiheuttamassa omanlaistaan stressiä, sitä vähiten kaipaisi uusia ympyröitä sotkemaan tuttua kuviota. Siitä huolimatta Iivo löytää itsensä seisomasta Kiuruharjun pienen kylälukion aulasta sinä lokakuisena aamuna. Vaatimattoman kyläpahasen kuviot kuitenkin yllättävät. Ei mene kuin hetki, ja Iivo on löytänyt ympärilleen uusia kavereita, kuten yhden alati vitsailevan rokkarin, yhden vehnätukkaisen elovenatytön ja yhden pikkusiskonsa kuolemasta kipuilevan urheilijan. Uudet tuttavuudet ovat tosiaan omaa luokkaansa, mutta yksi nousee suunnittelematta ylitse kaikkien muiden. Se takapulpetin hiljainen, huppupäinen poika, jolla on vakavat kasvot ja tupakanhajuinen talvitakki, eikä kovinkaan paljon kavereita. Ja ennen kuin Iivo ehtii edes tajuta, on hän onnistunut vetämään itsensä mukaan johonkin sellaiseen, josta ei ole enää paluuta. Unelias pikkukylä kätkee sisäänsä kipeämpiä tarinoita, kuin Iivo olisi koskaan voinut arvatakaan. . . . VALMIS! Ja kaipaa kauheasti punakynää... 😭 Varoitukset: väkivalta, päihteet, seksi Teksti, juoni ja hahmot on minun omasta päästä, ethän kopioi!

"Missä vitun välissä mä oon alkanut tykätä miehistä?" kysyin retorisesti. "Miehet on ihania", Sakari kommentoi. "Sukuvika, taas." "Tää on helvetin huono idea", sanoin itselleni ja isoveljeni tuhahti. "Sanopa elä muuta. Mut sä meet kuitenkin?" "Mä meen kuitenkin."

Ojensin röökin takaisin miehelle, kun se oli käynyt huulillani ja suljin hetkeksi silmäni. Juha liikahti hieman, sen käsivarsi painautui olkapäätäni vasten ja sitten kosketus oli poissa. Puuskahdin savut pihalle enkä edes miettinyt yskimistä, joten olin ehkä kuitenkin polttanut aina sen yhden liikaa. Silmäni räpsähtivät auki ja käänsin päätäni katsoakseni Juhaa, vaikka takaraivoni hieroutui paskaista seinää vasten. "Kiitti", sanoin sille ja se hymyili osittain. Sen suupielet värähtivät tupakan ympärillä ja halusin suudella sitä.