After Crait, the Resistance is all but decimated. It will take time before they regain the strength and numbers to be anything more than an annoyance to the First Order. In the meanwhile, the Force bond between Rey and the new Supreme Leader not only continues but grows. They begin to be able to see one another's surroundings, touch things... and as the bond grows, so does their relationship. Mutual distrust becomes begrudging acceptance. Then a strange sort of friendship. And then... well... ;) Post TLJ Reylo fanfic; VERY Rey/Ben centric; will focus almost exclusively on times when the bond brings them together; A VERY patient slow burn that devotes a lot of time to character development. COMPLETE.

Sherlock Holmes on menehtynyt ja mies, John Watson, jolle Sherlock oli kaikki kaikessa on murheen murtama. Miten John pääsisi takaisin raiteilleen? Kuinka hän saisi lohdutusta suruunsa? Loputon suru laittaa Johnin miettimään ja ehkä tekemäänkin myös järjettömiä asioita. Miten kaikki päättyy?

John tapaa "kummajaisen" nimeltä Sherlock hänen uudessa koulussaan. Muutaman päivän päästä John tajuaa, että hän on ihastunut kämppikseensä... Sherlockin mielestä John on varmaankin samanlainen kuin muut, ilkeä ja tylsä idiootti, mutta huomaa kuitenkin, että John on aika... viehättävä. (Lisä shippinä Mystrade! Saattaa myös sisältää yli 18 vuotiaille tarkoitettua sisältöä!^^)

Kiitos Sherlockin ja hänen arkkivihollistensa, on Johnia kuljeteltu ja raahattu milloin minnekkin, aina Sherlockin vuoksi. Mitä jos kerran kyse olisikin Johnista? suomeks ¤ johnlock ¤ oneshot ¤ eka julkasu, olkaa kilttei

Minä kerron teille tarinan. Se kertoo kukkasista, sateenkaarista, elämänilosta ja onnesta, joka kääntää kaiken hyväksi. Se kertoo auringonpaisteisista päivistä ja pyyteettömästä rakkaudesta, jotka tuntuvat olevan ainoita asioita maailmassa. Ei, oikeastaan se kertoo vain ihmeiksi luulemistamme asioista, jotka eivät sitä ole. Se kertoo kaikelle kyynistymisestä ja suuren ihmissydämen reikiintymisestä tärkeimmälle. Se kertoo kylmettävistä pettymyksistä ja itseinhosta. Minä kerron teille tarinan pilvilinnoista ja kirjoista; niihin uppoutumisesta ja niiden vihaamisesta. Minä kerron itsensä etsimisestä ja koulustressistä, alemmuuden tunteesta ja kauneuden merkityksistä. Maanläheisemmin, kerron Tylypahkan lukuvuodesta 2003-2004; viisi vuotta Tylypahkan taistelun jälkeen, kun kaikki on ennallaan. [Tosiaan, en omista tekijänoikeuksia tai muutakaan, oppilaat oon kyllä ite kehitelly mut loput kuuluu ehottomasti erinomaiselle J. K. Rowlingille sekä ilmeisesti Warner Bros:ille. Oon mitä syvimmästi pahoillani jos tän fiktion sisältö loukkaa kenenkään Potter-harjaantuneita korvia, mun väärinkäsityksistä tai unohuksista saa toki ilmotella ihan hyvin mielellään. Mikä tahansa mikä häirittee on huomautuksen arvonen asia, tahon kehittyä kirjottajana. Toisaalta sen voi huomata, et oon jonkun verran muokannu kirjan juonta esimerkiks lisäämällä hahmoja, joita ei oo kirjoissa.]