Louis has a habit of not complaining. Harry hates it because, sometimes if you don’t complain, bad things happen; like ending up in the ICU. This is the OFFICIAL VERSION please note that there are four or five R rated scenes that have been moved to another site to keep this story un-privated. The links are provided in the appropriate places in the story where you can read them. Please check my bio for the link to the translations! These include POLISH (Polski), SPANISH (Español), ITALIAN (Italiano), FRENCH (Français), RUSSIAN (русский), CZECH, CHINESE (中国的), ROMANIAN (român), PORTUGUESE (português), BRAZILIAN PORTUGUESE (português do Brasil) SLOVAK (slovenská), DUTCH (Nederlands), GERMAN (Deutsch) Direct link to translation masterpost is: http://room_317.livejournal.com

"you're so small." as if to prove his point, louis squeezed harry tightly in his arms, and harry just scrunched up a little bit, snuggling his head impossibly farther into louis' chest. "my pretty paper doll." and when louis squeezed him again, placing a shaky, yet warm kiss on harry's cold forehead, harry felt his heart feel that way again, he felt love. a soft flutter, that even the most self control in the world couldn't stop. he loved louis. he loved him even though he didn't want to, he really didn't. okay, maybe a little. *** 1ST PLACE IN THE HOLIDAY 2014 BROMANCE AWARDS FOR FAMOUS LARRY STORIES. #2 in Fanfiction #1 in One Direction

"Mä en tienny mitä tehdä, niinpä tuijotin vain eteeni ja yritin olla jotenkin luontevasti ettei se tajuais, miten kiusallinen olo mulla oli. Sitten se käänsi katseensa muhun ja munki oli tietty pakko katsoa sitä. Sen hymy oli kaunein, mitä olin koskaan nähny ja silloin mä ajattelin, että mun oli nähtävä se uudelleen." 17-vuotias Iina on päättänyt olla välittämättä muiden mielipiteistä ja kuunnella sydäntään. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa - ei varsinkaan silloin, jos oma äiti ei pysty hyväksymään ja ymmärtämään kiinnostustasi samaan sukupuoleen. Eräänä päivänä Iinan elämään astuu tyttö, joka vie tältä välittömästi jalat alta...