Ojensin röökin takaisin miehelle, kun se oli käynyt huulillani ja suljin hetkeksi silmäni. Juha liikahti hieman, sen käsivarsi painautui olkapäätäni vasten ja sitten kosketus oli poissa. Puuskahdin savut pihalle enkä edes miettinyt yskimistä, joten olin ehkä kuitenkin polttanut aina sen yhden liikaa. Silmäni räpsähtiv...
"Missä vitun välissä mä oon alkanut tykätä miehistä?" kysyin retorisesti. "Miehet on ihania", Sakari kommentoi. "Sukuvika, taas." "Tää on helvetin huono idea", sanoin itselleni ja isoveljeni tuhahti. "Sanopa elä muuta. Mut sä meet kuitenkin?" "Mä meen kuitenkin."
Seisoimme vierekkäin ja minusta tuntui, ettemme vielä koskaan olleet olleet niin kaukana toisistamme. Sakari oli ollut lähiaikoina ainoa pysyvä asia elämässäni ja välillä mietin, miten kauan se tulisi olemaan niin. Kun välillä katsoin sitä silmiin, en tiennyt kumpi meistä voisi luvata elävänsä pidempään.