"Kuura tarvitsi reaktion, hän ei kestänyt sitä, että Paula oli niin tyyni. Pakko siitäkin oli tuntua joltain. Ei Paula voinut olla päästä varpaisiin, rintalastasta selkärankaan, pelkkää tyyntä hiekkaa. Oli senkin sisällä pakko olla kuohuva meri."

Arvoton. Negatiivinen. Turmeltunut. Onneton. Naurettava. Sitä kaikkea minä olen. En kiistä sitä, en aio valehdella. Minä olen paha. Pahempi kuin kukaan muu. Se kulkee veressäni. Se on kiinni sieluni syrjässä. Pahuus. Se kulkee joka päivä mukanani kuin varjo joka seuraa isäntäänsä. He eivät näe sitä, he eivät tajua sitä. He luulevat tuntevansa minut, mutta he eivät tiedä puoliakaan. Vain hän voi auttaa minua. Vain hän pystyy vetämään minut takaisin valoon. Vain hän voi pelastaa minut, hän jonka minä rikoin.

"Hän ei sano mitään, hänen ei tarvitse - minä tiedän kyllä. Tunnen entisen elämäni valuvan kuin hiekan sormieni välistä." Kun nuoresta Alisasta tulee maagi Valven morsian, ei mikään ole enää entisensä. Ævintýr on romantiikkaa, fantasiaa ja satukuvastoa yhdistelevä tarina. kannen kuva: © Andrew Wong, Unsplash.com

Meillä oli hauskaa. Liian hauskaa, että se olisi jatkunut. Eristäydyimme muista enemmän minun kuin hänen tahtonsa mukaan. Olimme aina kahden, koska en pitänyt muiden ihmisten seurasta ja Maria oli täysin fine asian kanssa. Hän oli positiivinen ihminen ainakin ensimmäisen puolen vuoden ajan. Mutta hyvä lukija, ei positiivisuuskaan voi kestää ikuisuuksiin ******** Te varmasti kaikki tiedätte nämä kaikkein tavallisimmat masennuskirjat. Ne joissa kerrotaan yleensä tytön vaiheista masennuksen aikana. Kuinka häntä kiusataan ja syrjitään, kotona hakataan ja hän masentuu. Kuvaillaan hänen paskaa oloaan ja itsensä satuttamista. Omasta mielestäni näitä on ahdistava lukea. Vähintään surullista. Loppujen lopuksi päähenkilö tappaa itsensä. Joko hyppäämällä jostain tai viiltämällä ranteet auki. En ole vielä lukenut tarinaa jossa hirttäydytään. Mutta entä päähenkilön harvat ystävät. Entä minä? Kukaan ei kerro heidän tarinaansa. Katsokaas, kun minunkin ystäväni on kuollut ja nyt minä Venla Unila aion kertoa teille minun tarinani Marian tarinan jälkeen. Mitä juuri minulle tapahtui kun kolme päivää ennen kesäloman loppumista Mariaa ei enää ollut. **** Kirjoitin vaihteeksi täysin erilaisella tyylillä. Sain inspiraation tähän kirjoitustapaan Vilja-Tuulia Huotaraisen kirjasta Valoa Valoa Valoa. Rakastuin kirjoitustyyliin ja kokeilin sitten kokeilla sitä itsekin. ***** Ja kiitos vielä kannesta @ainoelliot