sallistories
- Reads 31,894
- Votes 2,219
- Parts 36
"Vittu, mÀ oon kyllÀstyny sun naamaas."
Mun sanat eivÀt saa minkÀÀnlaista reaktiota aikaan. Olisin melkein toivonut, ettÀ mies olisi alkanut raivoamaan ja sanonut mulle kerrankin pahasti. EhkÀ sitten mÀ olisin jaksanut katsella miestÀ vielÀ hetken aikaa, ennenkuin olisin vaihtanut seuraavaan. VedÀn syvÀÀn henkeÀ ja pistÀn savukkeen suupieleeni.
"Ei tÀÀllÀ saa polttaa", tummatukka muistuttaa ja se vituttaa mua vielÀ enemmÀn. Palava rööki suupielessÀ pakkaan tavarat reppuuni ja lÀhden lÀtkimÀÀn. Mies tulee perÀssÀ ja ottaa musta kiinni. MÀ vihdoin tunnen pienen toivonpilkahduksen, ettÀ se ottais mut rajusti syliinsÀ ja kantais makkariin.
"Saanko mÀ suudella sua?"
"Vittu, ettÀ sÀ olet sÀÀlittÀvÀ", on ainoa, mitÀ suustani pÀÀsee. Otan repun takaisin olalleni ja pÀÀsen jatkamaan matkaani. Istahdan Oak-puiston penkille sitomaan kengÀnnauhojani ja samalla mietin, mikÀ olisi seuraava pÀÀmÀÀrÀni. Samassa kuulen, kuinka puhelimeni piipittÀÀ soiton merkiksi. TiedÀn jo, ettÀ soittaja olisi isÀ - kaikki muut tietÀvÀt, ettÀ mulle on turha soitella. Kaivan puhelimen taskustani ja painan huultani purren vihreÀÀ luurin kuvaa.
"Mulla on kiire", valehtelen puhelimeen, mutta mies sivuuttaa lauseeni kokonaan.
"Rosen hautajaiset ovat huomenna."
Voi vittu.
//
2017
description © Sandra, @sandrawritez
cover © Nelli, @tarinaturinat