Fantasiakauhu runokokoelma, joka seuraa autofiktion keinoin kirjoittajansa elämää ja ajatuksia 365 päivää.

Runokokoelma joka sisältää muun muassa runoja maailmasta, avaruudesta, ilosta, rakkaudesta, pelosta, surusta, puista, tähdistä, pimeydestä ja merestä. -Osa ennen tän runokirjan julkaisua ilmestyneistä runoista on näkyvillä myös novellikokoelmassani Palaneen kirjan sirpaleet, älkää siis hämmentykö jos joku vaikuttaa tutulta! -Aloitettu 11.12.23 Kansi: tausta: Pinterest, kuva tehty Canvalla

"Jokin pyörsi pääni sittenkin." Hetken mielijohteesta syntyneitä, mieluummin kiven alle hylättyjä Ajatuksia. (Eli sattumanvaraista runoutta luulisin, sekä suomeksi että in English.) Pahoittelen kärsimystänne jos päädytte näitä lukemaan. (entinen no name)

Runoja, aforismeja, hetken mielijohteita, tunteenpurkauksia. Teemoina suru, rakkaus, epätoivo, uusi alku, tämä hetki.. Ehkä masennuskin, ainakin nyt, kun vuosia myöhemmin sisältöä olen lukenut. Kirjoitelmat on ryhmitelty kirjoitusajankohdan mukaan, ja laitettu siihen järjestykseen, jossa ne aikanaan olen tuottanut. Kokoelma päivittyy ja täydentyy.

ja runojalkani ontuvat, mutten silti osaa lopettaa ajoissa

Runoja by minä

Nimensä mukaisesti; tunteet sanoiksi (Runoja ja sen tyylisiä sydämmen vuodatuksia) Harkitsisin vakavasti alkaisinko lukemaan :D ~Leona <3

Kokoelma tekstiä, sanoja joita ei uskallettu sanoa ääneen. Ei kuiskattu hiljaisuuteen tai huudettu tuuleen. Vuodettiin paperille ja suljettiin suu. Särkyneen sielun palasia, muunnettuna joksikin vähemmän rumaksi, kuin mitä todellisuus on. -A

Petrichor tarkoittaa voimakasta sateen jälkeistä tuoksua. Sana on muodostettu antiikin kreikan sanoista (pétros), kivi ja (ikhṓr), eteerinen neste, joka on jumalien verta kreikkalaisessa mytologiassa. Pitkiä vapaamuotosia runoja suomeksi ja pari englanniksi. Tytöistä, pojista, poneista ja säistä koleista? (2024 -Collection)

Mun demonit saavat voimansa hiljaisuudesta, ja nyt sen painostavan hiljaisuuden massa alkaa olla jo V A L T A V A *** Siispä en ole vieläkään hiljaa. Tämä on toinen runokokoelmani, joka jatkaa samaa teemaa kuin edellinen; runot ovat edelleen pääasiassa melko melankolisia ja kipuilevia, sillä ne kertovat ihmissuhteista ja niihin liittyvistä ongelmista, hajonneista ystävyyssuhteista, rakkauden hankaluudesta, henkisestä kivusta, monimutkaisista tunteista sekä kaikista niistä mustanpuhuvista ajatuksista, joista kirjoittaminen auttaa käsittelemään niitä. Puran runojen kautta erityisesti negatiivisia fiiliksiäni (koska jostain syystä runous sopii siihen parhaiten) ja käsittelen ikäviä asioita, joka kyllä näkyy niissä!