Varjoklaanin nuori oppilas Pajutassu on innoissaan uudesta tehtävästään oppilaana. Saa taistella, saalista ja ties mitä kaikkea! Tulevaisuus ei silti ole pelkkää ruusuilla tanssimista kenenkään osalta. ~ Pajutassun hieman autisminen veli Koskitassu huomaa että omaa erityisen lahjan. Klaanin auttamista vaikeuttaa Koskitassun autismi. Kolli puhuu vain sisarelleen Pajutassulle eivätkä muut saa tuohon minkäänlaista yhteyttä. Kaiken kukkuraksi oppilaat sekoittavat hyvän ja pahan. Kun koko klaani kuuntelee Pajutassua, virheisiin ei ole varaa. Missä kohtaa on raja nykyhetken ja tuhansien vuosien jälkeisille tapahtumille? Rajakahakat yleistyvät jokapäiväisiksi ja Myrskyklaani alkaa käydä ahneeksi. Klaanien välit ovat kireät ja Koskitassu alkaa autismin lisäksi kärsiä jostain muustakin sairaudesta. Kun Myrskyklaanin rajalta löytyy haavoittunut muukalainen kukaan ei luota enää kehenkään. Vieras kissa otetaan huostaan Varjoklaaniin, mutta tuosta alkaa paljastua salaisia asioita. Koskitassu havaitsee ympärillään liikaa ja vain Pajutassu ymmärtää veljeään. Soturinimensä saatuaan Pajusydän ja Koskiraita alkavat kokea liikaakin. Onko kuolema ainoa ratkaisu? Ja kenen kuolema? Voiko ratkaisu todella löytyä muinaisten kissojen luota?