Vain me kaksi. Minä ja hän. Ei muita. Ja sydämeni tykyttää kovempaa mitä olisi saanut, yrittäen puskea läpi rinnastani. Toni keittää pastaa selkä minuun päin ja istumme keittiössä niinkuin normaali pari. Mutta sitä me emme ole, lähelläkään. Toni on hurmaava ja saisi kaadettua kenet vain. Tummat hiukset ovat söpösti sekaisin unien jäljiltä, ja Toni haroo niitä jatkuvasti. Hän saa kaiken kuulostamaan helpolta, ruusuilla tanssimiselta. Ja sitten olen minä. Hiukset takussa ja meikit levinneenä. Istumassa keittiössä täydellisen miehen kanssa leikkien normaalia elämää. Teeskentelemässä onnellista. Pakenemassa kaikkea todellista. Vaarantamassa useamman kuin vain yhden ihmisen hengen. //Ja tällee ilmotuksen, mä kirjotan sillon kun tekee mieli. Mä lupaan, etten jätä tätä kesken, ja et lukui tulee ainaki 1 kuukaudessa. Kaikki muu on auki :D + En omista kannen kuvaa @vitunmulkku