hakuna matata
- Reads 5,085
- Votes 371
- Parts 22
ei mulla ole mitään syytä, miksi joku lukisi tätä.
mutta jos sä luet, kiitos.
-iltaaurinko
All Rights Reserved
#6
poetry
Join the largest storytelling communityGet personalized story recommendations, save your favourites to your library, and comment and vote to grow your community.
You may also like
Kukkiva varjo
"Oon kasannut itteni niistä sirpaleista, joiden keskelle jäin, kun sä lähdit. Ehkä sen takia mä mietin joskus, et jos näkisit mut nyt niin tunnistaisitko, enkä puhu nyt ulkonäöstä, vaan sitä millainen mä olen." Tämä kokoelma ei kaunistele surua, on kipua eri sävyissä, jotka muodostuu sanoiksi. On pelkoa, joka muuttuu rohkeudeksi. On varjoja, jotka kukkivat yllättäen ja sellaisella voimalla, jota ei osaa odottaa. Jokainen runo näyttää sen, että jopa pimeydessäkin voi syntyä jotain kaunista. Lue, tunne ja hengitä. Anna varjon ja valon kulkea suoraan sydämeesi.
Runoja Helvetin kauniimmalta puolelta
Melankolisia runoja suoraan sydämestä.
Runoja etsivälle
Kirjottelen runoja joskus ja julkasen niitä sitte ikuisuuksien jälkeen tänne, toisin sanoen siis ikuisesti kesken :] Mielipiteitä ja kommentteja saa lähettää, ne lämmittää sydäntä!! Kirjoitettu: toukokuu 2025- Julkaistu: elokuu 2025- ~Miness⛤
A soft place to break
My collection of poems! Poetizer: NiNiPoemss
Kerro minulle
Ällömakeita tarinoita ja lauluja siitä ihanasta huumasta, joka tulee tavatessa just sen ihanan tyypin ensimmäistä tai vaikka tuhannetta kertaa.
Jumissa
lähikaupan vihannesosastosta, naapurin vanhuksesta, lumisadepallosta, rock-konsertista, unista, vanhoista biiseistä, ajatusten selaushistoriasta ja sun kotikadusta.Complete
Sanoja joita ei sanottu
Kokoelma tekstiä, sanoja joita ei uskallettu sanoa ääneen. Ei kuiskattu hiljaisuuteen tai huudettu tuuleen. Vuodettiin paperille ja suljettiin suu. Särkyneen sielun palasia, muunnettuna joksikin vähemmän rumaksi, kuin mitä todellisuus on. -A
pikkujuttuja
Tunnetko vai etkö tunne? Millä tavalla tunnet? Erilaisia runoja ja tarinoita monenlaisista aiheista ja tunteistakin.
hiekanjyviä ja nokkosenlehtiä
rehellisiä ajatuksia, oloja, aamuja, iltoja, ikävää ja iloa. rakkausrunoja ja tunteilua.
olipa kerran, eikä enää ollutkaan.
ʜᴀ̈ᴠɪᴀ̈ɴ ᴍᴜɴ ᴀᴊᴀᴛᴜᴋsɪɪɴ ᴊᴀ ᴍᴜɴ ᴀᴊᴀᴛᴜᴋsɪʟʟᴇ. Tunteen alla iltaisin ja öisin kirjoitettuja sotkuja pään mutkista, elämän palasista, ihmisistä, muttei ihmisistä ollenkaan todellakaan. Takerrutaan ja irrotaan, odotetaan muttei koskaan saada kaikkea tai mitään mitä halutaan. Irrallisia päiviä, olenko minä irrallani päivistä vai päivät irrallaan minusta? Nykyisin eniten ahdistuksesta, niinpä, totta kai, kun eihän päähän näinä päivinä muuta mahdukaan. Epätoivosista pelon sirpaleista ei tule kokonaisia tarinoita, siksi olipa kerran ei ollut enää kauaa. Tulkaa mun kanssa ottamaan trippi tuntemattomaan. ... sisältövaroitus; ahdistuneisuus, rankat ajatukset jos samaistut kirjassa käsiteltyihin tunteisiin, harkitsethan avun piiriin hakeutumista tai edes avautumista jollekulle luotettavalle. ei ole olemassa liian pientä ongelmaa <3
"Oon kasannut itteni niistä sirpaleista, joiden keskelle jäin, kun sä lähdit. Ehkä sen takia mä mietin joskus, et jos näkisit mut nyt niin tunnistaisitko, enkä puhu nyt ulkonäöstä, vaan sitä millainen mä olen." Tämä kokoelma ei kaunistele surua, on kipua eri sävyissä, jotka muodostuu sanoiksi. On pelkoa, joka muuttuu rohkeudeksi. On varjoja, jotka kukkivat yllättäen ja sellaisella voimalla, jota ei osaa odottaa. Jokainen runo näyttää sen, että jopa pimeydessäkin voi syntyä jotain kaunista. Lue, tunne ja hengitä. Anna varjon ja valon kulkea suoraan sydämeesi.
More detailsContent Guidelines